Evert Merola

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Evert Leander Merola (18. huhtikuuta 1902 Lieto23. huhtikuuta 1997)[1] oli suomalainen kansakoulunopettaja ja kirjailija.[2]

Merola kävi Jyväskylän seminaarin vuonna 1930. Hän toimi kansakoulunopettajana Hirvensalmella 1930–1932, Vaasassa 1932–1934, Kauhajoella 1934–1936, Pusulassa 1936–1948 ja Suomusjärvellä 1948–1961. Näiden toimien lisäksi Merola esiintyi saarnaajana.[2] Merola kirjoitti sotakokemuksistaan Kansa Taisteli lehteen[3] ja Liedon kotiseudusta kuten kouluoloistaan[4] erilaisissa julkistuksissa.

Merolan vanhemmat olivat maanviljelijä Kalle Leander Vainio ja Ida Aleksandra (o.s. Sarkala). Merola oli naimisissa Ida Lempi Jokisen kanssa vuosina 1928–1953 ja Hanni Ida Ester Nummenpään kanssa vuodesta 1953.[2]

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kutsumuksen käsky : uskonnollinen kehitysromaani. Kirja, Helsinki 1930
  • Liedon palovakuutusyhdistys 1870-1970. 1970
  • Liedon osuuspankki 1902-1972: osuuskassaliikkeen vaiheita Liedossa 70 vuoden aikana. Liedon osuuspankki, Lieto 1972

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Merola Evert Leander, hautakuva albumissa:Liedon kirkon hautausmaa osa 4a (vaatii kirjautumisen) suomenkirkkojajahautausmaita.fi. Viitattu 11.6.2023.
  2. a b c Suomen Kirjailijat 1917–1944, Merola, Evert Leander, sivu 275, toimittaneet Hannu Launonen, Maija Hirvonen, Anna Nybondas, Inger Bäcksbacka, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 365, Jyväskylä 1981
  3. Evert Merola, Viipurinlahden tilanne oli sekava, Kansa Taisteli, 1986, No 2, sivu 44, julkaistu 1986
  4. Evert Merola, Päiväkirja koulumatkasta, Lieto, Pahkamäen koulu, 1912–1916, Koulutieni 1989, sivut 26–28, toimittanut Kaisu-Leena Piela