European Le Mans Series -kausi 2013

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
European Le Mans Series -kausi 2013
Sarja European Le Mans Series
Järjestäjä Automobile Club de l’Ouest
Järjestyksessä oleva kausi 10.
← 2012 2014 →

European Le Mans Series -kausi 2013 oli European Le Mans Series -sarjan 10. kausi. Kausi alkoi 13. huhtikuuta Silverstonessa ja päättyi 28. syyskuuta Paul Ricardissa.[1]

Kausi otti käyttöön viiden tapahtuman kalenterin, jossa kilpailut järjestetään kahden päivän aikana: harjoitukset perjantaina ja kolmen tunnin kilpailu seuraavana päivänä.[1] Kaudelle osallistui 34 autoa ja 102 kuljettajaa 17:stä maasta. Autot jakaantuivat LMP2, LMPC, LMGTE ja GTC-luokkiin.[2]

Kilpailukalenteri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauden kilpailut:[1]

Nro Kilpailu Rata Sijainti Ajankohta
1 Silverstonen 3 tunnin ajo Iso-Britannia Silverstone Circuit Silverstone, Iso Britannia 13. huhtikuuta
2 Imolan 3 tunnin ajo Italia Autodromo Enzo e Dino Ferrari Imola, Italia 18. toukokuuta
3 Red Bull Ringin 3 tunnin ajo Itävalta Red Bull Ring Spielberg, Itävalta 20. heinäkuuta
4 Hungaroringin 3 tunnin ajo Unkari Hungaroring Budapest, Unkari 14. syyskuuta
5 Le Castelletin 3 tunnin ajo Ranska Circuit Paul Ricard Le Castellet, Ranska 28. syyskuuta

Kauden tulokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nro Rata LMP2-voittajatalli LMPC-voittajatalli LMGTE-voittajatalli GTC-voittajatalli Raportti
LMP2-voittajakuljettajat LMPC-voittajakuljettajat LMGTE-voittajakuljettajat GTC-voittajakuljettajat
1 Silverstone Iso-Britannia No. 38 Jota Sport Ranska No. 48 Team Endurance Challenge Saksa No. 77 Proton Competition Iso-Britannia No. 79 Ecurie Ecosse Raportti[3]
Iso-Britannia Simon Dolan
Iso-Britannia Oliver Turvey
Ranska Soheil Ayari
Ranska Anthony Pons
Saksa Christien Ried
Italia Gianluca Roda
Iso-Britannia Nick Tandy
Iso-Britannia Alisdair McCaig
Iso-Britannia Ollie Millroy
Iso-Britannia Andrew Smith
2 Imola Ranska No. 1 Thiriet by TDS Racing Ranska No. 49 Team Endurance Challenge Iso-Britannia No. 52 Ram Racing Venäjä No. 69 SMP Racing Raportti[4]
Sveitsi Mathias Beche
Ranska Pierre Thiriet
Ranska Paul-Loup Chatin
Ranska Gary Hirsch
Irlanti Matt Griffin
Iso-Britannia Johnny Mowlem
Italia Fabio Babini
Venäjä Kirill Ladygin
Venäjä Viktor Šaitar
3 Red Bull Ring Ranska No. 1 Thiriet by TDS Racing Ranska No. 49 Team Endurance Challenge Iso-Britannia No. 52 Ram Racing Venäjä No. 69 SMP Racing Raportti[5]
Sveitsi Mathias Beche
Ranska Pierre Thiriet
Ranska Paul-Loup Chatin
Ranska Gary Hirsch
Irlanti Matt Griffin
Iso-Britannia Johnny Mowlem
Italia Fabio Babini
Venäjä Kirill Ladygin
Venäjä Viktor Šaitar
4 Hungaroring Ranska No. 36 Signatech Alpine Ranska No. 49 Team Endurance Challenge Iso-Britannia No. 77 Proton Competition Venäjä No. 69 SMP Racing Raportti[6]
Ranska Nelson Panciatici
Ranska Pierre Ragues
Ranska Paul-Loup Chatin
Ranska Gary Hirsch
Itävalta Klaus Bachler
Saksa Christian Ried
Iso-Britannia Nick Tandy
Italia Fabio Babini
Venäjä Kirill Ladygin
Venäjä Viktor Šaitar
5 Paul Ricard Irlanti No. 18 Murphy Prototypes Ranska No. 48 Team Endurance Challenge Iso-Britannia No. 52 Ram Racing Venäjä No. 69 SMP Racing Raportti[7]
Uusi-Seelanti Brendon Hartley
Sveitsi Jonathan Hirschi
Ranska Soheil Ayari
Ranska Anthony Pons
Irlanti Matt Griffin
Iso-Britannia Johnny Mowlem
Italia Fabio Babini
Venäjä Kirill Ladygin
Venäjä Viktor Šaitar

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä moottoriurheiluun liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.