Euroopan kirkkojen konferenssi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Euroopan kirkkojen konferenssi (engl. Conference of European Churches) on protestanttisten kirkkojen yhteiselin. Se perustettiin vuonna 1959 lisäämään suvaitsevaisuutta toisen maailmansodan rikkomaan Eurooppaan. Sen ensimmäiseen yleiskokoukseen Tanskan Nyborgissa 1959 osallistui yli 40 kirkkoa[1].

Konferenssin toiminta nykyään[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Konferenssin viimeisin, 15. yleiskokous järjestettiin vuonna 2018 Serbian Novi Sadissa[2]. Tällöin jäseniä viiden vuoden välein pidettävässä kokouksessa oli jo 114[1]. Nykyään konferenssi pyrkii edistämään kirkkojen yhteyttä, rauhaa ja ihmisoikeuksia Euroopassa[2]. Konferenssin pääkonttorit sijaitsevat Brysselissä ja Strasbourgissa.[3]

Roomalaiskatolinen kirkko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Roomalaiskatolinen kirkko on jäsenmäärältään suurin ja täten vaikutusvaltaisin kristillinen kirkkokunta. Suuren päättäjän puuttuessa konferenssilla saattaa olla vaikeuksia joidenkin päätösten tekemisessä. Onneksi roomalaiskatolisuudella on kuitenkin suhteellisen läheiset välit konferenssiin sen jäsenen, Euroopan katolisten piispainkokousten neuvoston kautta[2].

Suomen kirkot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen evankelis-luterilainen ja ortodoksinen kirkko olivat osallisina viimeisessä yleiskokouksessa ja ovat konferenssin vakituisia jäseniä. Lisäksi Suomen Ekumeeninen Neuvosto toimii tarkkailijajäsenenä[2].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b History: CEC ceceurope.org. Viitattu 17.12.2018. (englanniksi)
  2. a b c d Kansainväliset kirkkoliitot sakasti.evl.fi. Viitattu 17.12.2018. [vanhentunut linkki]
  3. Contact us CEC. Viitattu 18.12.2018. (englanniksi)