Etelänpuukiipijä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Etelänpuukiipijä
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Varpuslinnut Passeriformes
Heimo: Puukiipijät Certhiidae
Suku: Puukiipijät Certhia
Laji: brachydactyla
Kaksiosainen nimi

Certhia brachydactyla
Brehm, 1820

Katso myös

  Etelänpuukiipijä Wikispeciesissä
  Etelänpuukiipijä Commonsissa

Etelänpuukiipijä (Certhia brachydactyla) muistuttaa puukiipijää. Sen elinalue rajoittuu Etelä- ja Keski-Eurooppaan. Etelänpuukiipijän erottaa Suomessakin esiintyvästä puukiipijästä lähinnä siitä, että sen kupeet ovat ruskehtavat, kun taas puukiipijällä ne ovat vaaleat. Etelänpuukiipijää ei ole tavattu Suomessa. Etelänpuukiipijän tieteellinen lajinimi, brachydactyla, merkitsee lyhytvarpaista. Sen takavarpaan kynsi onkin paljon lyhyempi kuin puukiipijällä, mutta tämän eron voi huomata vain tutkija, joka pitää lintua kädessään. Etelänpuukiipijä on 12–13 cm pitkä ja painaa 8–12 g.

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Etelänpuukiipijän elinympäristöjä ovat lehtimetsät, puistot ja puutarhat. Esiintymisalueensa vuoristoseuduilla laji esiintyy myös havumetsissä.

Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ravintona etelänpuukiipijä käyttää hyönteisiä ja hämähäkkejä.

Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Etelänpuukiipijän munia

Naaras hautoo 5–7 munaansa 14–15 vuorokautta. Poikaset jättävät pesän noin 2 viikon ikäisinä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. BirdLife International: Certhia brachydactyla IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 2.2.2014. (englanniksi)
Tämä lintuihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.