Estradiolisypionaatti
| |
| |
Estradiolisypionaatti
| |
| Systemaattinen (IUPAC) nimi | |
| [(8R,9S,13S,14S,17S)-3-hydroksi-13-metyyli-6,7,8,9,11,12,14,15,16,17-dekahydrosyklopenta[a]fenantren-17-yyli]-3-syklopentyylipropanoaatti | |
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| ATC-koodi | G03 |
| PubChem CID | |
| DrugBank | |
| Kemialliset tiedot | |
| Kaava | C26H36O3 |
| Moolimassa | 396,548 |
| SMILES | Etsi tietokannasta: , |
| Fysikaaliset tiedot | |
| Sulamispiste | 151–152 °C [1] |
| Farmakokineettiset tiedot | |
| Hyötyosuus | ? |
| Metabolia | hepaattinen |
| Puoliintumisaika | ? |
| Ekskreetio | ? |
| Terapeuttiset näkökohdat | |
| Raskauskategoria |
? |
| Reseptiluokitus |
|
| Antotapa | intramuskulaarinen |
Estradiolisypionaatti (C26H36O3) on steroidijohdannaisiin kuuluva orgaaninen yhdiste. Yhdistettä käytetään lääketieteessä ja eläinlääketieteessä ehkäisyyn. Estradiolisypionaatti kuuluu WHO:n laatimaan tärkeimpien lääkeaineiden luetteloon.[2]
Ominaisuudet ja käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Estradiolisypionaatti on rakenteeltaan estradiolin ja syklopentyylipropaanihapon eli sypionihapon esteri. Se on huoneenlämpötilassa kiteistä ainetta, joka liukenee metanoliin, dietyylieetteriin, kloroformiin ja öljyihin. Estradiolisypionaatti on optisesti aktiivista ja sen kiertokyky kloroformissa on +45.[1] Estradiolisypionaatti hydrolysoituu elimistössä estradioliksi, joka on varsinainen vaikuttava aine. Aine annostellaan ruiskeena lihakseen kerran kuukaudessa. Ruiskeessa on myös medroksiprogesteroniasetaattia.[3][4][5] Estradiolisypionaatti voidaan käyttää ehkäisyyn ja raskaudenkeskeytykseen myös eläimillä, mutta sitä ei suosittella haittavaikutusten vuoksi[6][7]
Haittavaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Estradiolisypionaatti voi aiheuttaa haittavaikutuksinaan pääkipua, rintojen arkuutta, ja veristä kuukautisvuotoa.[3][5]
Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Estradiolisypionaattia valmistetaan estradiolin ja syklopentyylipropionyylikloridin välisellä reaktiolla. Reaktiossa muodostuu diesteri, jonka aromaattinen esteri hydrolysoidaan emäksellä ja tuotteeksi syntyy estradiolisypionaattia.[8]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Susan Budavari (päätoim.): Merck Index, s. 631. 12th Edition. Merck & Co., 1996. ISBN 0911910-12-3. (englanniksi)
- ↑ WHO Model List of Essential Medicines 2019. WHO. Viitattu 22.10.2019. (englanniksi)
- ↑ a b David A. Williams, William O. Foye, Thomas L. Lemke: Foye's principles of medicinal chemistry, s. 1393, 1409. Lippincott Williams & Wilkins, 2013. ISBN 99781609133450. (englanniksi)
- ↑ Do Won Hahn, John L. McGuire & Joachim Kuhnke: Contraception, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2011.
- ↑ a b J. Larry Jameson, Leslie J. De Groot: Endocrinology, s. 2423. Elsevier, 2010. ISBN 978-1-4160-5583-9. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 21.10.2019). (englanniksi)
- ↑ Mark G. Papich: Saunders Handbook of Veterinary Drugs, s. 292. Elsevier, 2010. ISBN 9781437701920. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 22.10.2019). (englanniksi)
- ↑ John D. Bonagura, David C. Twedt: Kirk's Current Veterinary Therapy XV, s. 992. Elsevier, 2014. ISBN 978-1-4377-2689-3. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 22.10.2019). (englanniksi)
- ↑ Daniel Lednicer: Strategies for Organic Drug Synthesis and Design, s. 125. John Wiley & Sons, 2009. ISBN 978-0-470-39959-0. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 22.10.2019). (englanniksi)