Medroksiprogesteroniasetaatti

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Medroksiprogesteroniasetaatti
Medroksiprogesteroniasetaatti
Medroksiprogesteroniasetaatti
Systemaattinen (IUPAC) nimi
[(6S,8R,9S,10R,13S,14S,17R)-17-asetyyli-6,10,13-trimetyyli-3-okso-2,6,7,8,9,11,12,14,15,16-dekahydro-1H-syklopenta[a]fenantren-17-yyli]asetaatti
Tunnisteet
CAS-numero 71-58-9
ATC-koodi G03AC06
PubChem 6279
DrugBank DB00603
Kemialliset tiedot
Kaava C24H34O4 
Moolimassa 386,512
SMILES Etsi tietokannasta: eMolecules, PubChem
Fysikaaliset tiedot
Sulamispiste 207–209 °C (405–408 °F) [1]
Farmakokineettiset tiedot
Hyötyosuus 100 %[2]
Proteiinisitoutuminen 88 %[2]
Metabolia hepaattinen
Puoliintumisaika ?
Ekskreetio ?
Terapeuttiset näkökohdat
Raskauskategoria

?

Reseptiluokitus
Antotapa Oraalinen, intramuskulaarinen

Medroksiprogesteroniasetaatti (C24H34O4) on steroideihin kuuluva orgaaninen yhdiste. Se on vaikutuksiltaan progestiini ja sitä käytetään lääketieteessä ehkäisyyn ja endometrioosin, kuukautiskierron häiriöiden ja eräiden syöpien hoitoon. Medroksiprogesteroniasetaatti kuuluu WHO:n laatimaan tärkeimpien lääkeaineiden luetteloon.[3]

Ominaisuudet ja käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huoneenlämpötilassa medroksiprogesteroniasetaatti on kiteistä ainetta. Yhdiste on veteen liukenematonta ja liukenee vähäisessä määrin alkoholeihin ja hyvin asetoniin, dioksaaniin ja kloroformiin. Aine on optisesti aktiivista ja sen kiertokyky kloroformiliuoksessa on +61.[1][4] Medroksiprogesteroniasetaatti on vaikutukseltaan progestiini eli se estää ovulaation ja paksuntaa kohdunkaulan limakerrosta, mikä vaikeuttaa siittiöiden kulkeutumista sen lävitse. Lääkeainetta voidaan annostella tablettina tai ruiskeena. Ruiskeena otettuna ehkäisyvaikutus kestää useita kuukausia. Medroksiprogesteroniasetaattia käytetään ehkäisyn lisäksi endometrioosin ja kuukautiskierron häiriöiden sekä hormoniriippuvaisten rinta- ja kohtusyöpien hoidossa. Medroksiprogesteroniasetaatilla on myös glukokortikoidivaikutuksia ja sen on havaittu vähentävän epilepsiakohtausten määrää.[4][5][6][7] Medroksiprogesteroniasetaattia käytetään myös eläinlääketieteessä kuukautiskierron säätelyyn[8].

Haittavaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Medroksiprogesteroniasetaatin mahdollisia haittavaikutuksia voivat olla luuntiheyden aleneminen, kuukautisten yhteydessä verenvuodon lisääntyminen, rintojen arkuus, turvotus, painon nousu ja masentuminen.[6][7]

Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Medroksiprogesteroniasetaatin valmistuksessa hydroksiprogesteronin karbonyyliryhmät suojataan asetaaleina reaktiolla glykolin kanssa. Yhdisteen kaksoissidos hapetetaan epoksidiksi peroksihapon avulla ja muodostuva epoksidi reagoi metyylimagnesiumbromidin kanssa, jolloin epoksidirakenne aukeaa ja rengasrakenne metyloituu. Emäksisissä olosuhteissa tapahtuu hydroksyyliryhmän eliminoituminen ja muodostuu α,β-tyydyttymätön karbonyyliyhdiste. Viimeinen vaihe on esteröinti etikkahapon tai etikkahapon anhydridin kanssa.[4]

Medroxyprogesterone acetate.tif

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Susan Budavari (päätoim.): Merck Index, s. 988. 12th Edition. Merck & Co., 1996. ISBN 0911910-12-3. (englanniksi)
  2. a b Adolf E. Schindler, Carlo Campagnoli, René Druckmann, Johannes Huber, Jorge R. Pasqualini, Karl W. Schweppe & Jos H. H. Thijssen: Reprint of Classification and pharmacology of progestins. Maturitas, 2008, 61. vsk, nro 1–2, s. 171–180. Artikkelin verkkoversio Viitattu 28.8.2019. (englanniksi)
  3. WHO Model List of Essential Medicines 2019. WHO. Viitattu 28.8.2019. (englanniksi)
  4. a b c Joseph W. Gunnet & Lisa A. Dixon: Hormones, Sex Hormones, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2000.
  5. Axel Kleemann: Antineoplastic and Immunomodulating Agents , Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2017.
  6. a b Marc A. Fritz, Leon Speroff: Clinical Gynecologic Endocrinology and Infertility, s. 1082–1092. Lippincott Williams & Wilkins, 2011. ISBN 9780781779685. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 28.8.2019). (englanniksi)
  7. a b Jeffrey K. Aronson: Meyler's Side Effects of Endocrine and Metabolic Drugs, s. 281–283. Elsevier, 2009. ISBN 9780444532718. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 28.8.2019). (englanniksi)
  8. Mark G. Papich: Saunders Handbook of Veterinary Drugs, s. 465. Elsevier, 2010. ISBN 9781437701920. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 28.8.2019). (englanniksi)