Espanjankuukehrääjä
| Espanjankuukehrääjä | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
| Alalahko: | Glossata |
| Osalahko: | Erilaissuoniset Heteroneura |
| Yläheimo: | Kehrääjämäiset Bombycoidea |
| Heimo: | Riikinkukkokehrääjät Saturniidae |
| Alaheimo: | Saturniinae |
| Suku: | Graellsia |
| Laji: | isabellae |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Graellsia isabellae |
|
| Synonyymit | |
|
|
| Katso myös | |
|
|
|
Espanjankuukehrääjä (Graellsia isabellae) on kookas eteläeurooppalainen yöperhonen. Se kuuluu Euroopan unionin luontodirektiivin liitteissä II ja V lueteltuihin lajeihin[1]. Ranskassa laji on täysin rauhoitettu[2].
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
♂ -
♂ - △ -
♀ -
♀ - △
Espanjankuukehrääjä on melko kookas perhonen, jota ei voi sekoittaa muihin lajeihin. Siivet ovat pohjaväriltään vaaleanvihreät. Siipien reunat ja siipisuonten kohdat ovat punaruskeat. Siipien keskellä on kirjava silmätäplä. Takasiivissä on pitkä, taaksepäin suuntautunut kannus. Siipiväli on 65–100 mm.[3]
Levinneisyys ja lentoaika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Espanjankuukehrääjää tavataan paikoittaisesti Ranskan ja Espanjan alueilla sekä Valais'n kantonissa Sveitsissä. Aikuiset perhoset lentävät yhtenä sukupolvena maaliskuun ja heinäkuun alun välisenä aikana. Lentoajan alku riippuu paikallisesta lämpötilasta ja ilmankosteudesta.[4]
Elinympäristö ja elintavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Espanjankuukehrääjää tavataan 100–1800 m merenpinnasta kasvavissa mäntymetsissä. Molemmat sukupuolet ovat aktiivisia yöllä. Naaras munii 100–150 munaa. Täysikasvuiset toukat koteloituvat maahan ja kotelo talvehtii jopa useita vuosia, ellei talvikausi ole riittävän kylmä.
Ravintokasvi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toukka elää joillakin mäntylajeilla, ainakin metsämännyllä (Pinus sylvestris), vuorimännyllä (Pinus mugo) sekä mustamännyllä (Pinus nigra). Kasvatuksessa toukka saattaa syödä myös ambrapuita (Liquidambar).
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Moths and Butterflies of Europe and North Africa (englanniksi)