Erich Koch
Erich Koch (19. kesäkuuta 1896 Elberfeld, Saksan keisarikunta – 12. lokakuuta 1986 Barczewo, Puolan kansantasavalta) oli saksalainen kansallissosialistisen puolueen Itä-Preussin Gauleiter 1928–1945 ja Ukrainan valtakunnankomissaari, joka vastasi Saksan siviilihallinnosta valloitetussa Ukrainassa toisen maailmansodan aikana vuosina 1941–1944.
Toiminta sodan aikana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Koch tuli tunnetuksi erityisen häikäilemättömänä miehityshallinnon edustajana. Hänen häikäilemättömyytensä tosin kohdistui myös saksalaisiin. Talvella 1944–1945 hän kielsi Itä-Preussin väestön evakuoimisen lähestyvien puna-armeijan joukkojen tieltä, koska tämä hänen mukaansa olisi heikentänyt väestön moraalia. Kymmenettuhannet jäivät Kochin päätöksen takia loukkuun puna-armeijan saartamaan Itä-Preussiin, ja suuria joukkoja jouduttiin evakuoimaan meriteitse. Gauleiter Koch jopa käski ampua paikalla kaikki Königsbergissä virkapaikkansa jättäjät ennen omaa pakoaan. [1] Koch itse kieltäytyi ottamasta siviilipakolaisia edes laivaan, jolla hänet ja hänen perheensä evakuoitiin Königsbergistä länteen.
Erich Koch ei kannattanut Alfred Rosenbergin tapaan minkäänlaista liittosuhdetta valloitettujen alueiden slaavilaisväestön kanssa, vaan idän yleissuunnitelman mukaista väestö- ja tuhoamispolitiikkaa.
Se, mitä tarvitsen, on, että puolalainen tavatessaan ukrainalaisen tappaisi tämän ja päinvastoin että ukrainalainen tavatessaan puolalaisen tappaisi hänet. Jos tätä ennen he ampuisivat kadulla juutalaisen, tapahtuisi se, mitä tarvitsen… Jotkut hätäisen lapsellisesti esittävät itselleen saksalaistamista. He ajattelevat, että tarvitsemme venäläisiä, ukrainalaisia ja puolalaisia, jotka laittaisimme puhumaan saksaa. Mutta me emme tarvitse venäläisiä, ukrainalaisia tai puolalaisia. Me tarvitsemme hyvää maata.[2]lähde tarkemmin?
Sodan jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sodan päätyttyä Koch onnistui piiloutumaan, mutta britit paikallistivat ja vangitsivat hänet 1949 Hampurissa ja luovuttivat hänet seuraavana vuonna Puolaan, jossa häntä pidettiin vankina syytteitä nostamatta kahdeksan vuoden ajan. Vuosina 1958–1959 pidetyssä oikeudenkäynnissä hänet tuomittiin kuolemaan Puolaa vastaan tehdyistä sotarikoksista. Ukrainassa tehtyjä sotarikoksia ei käsitelty oikeudessa. Kuolemantuomio kuitenkin muutettiin elinkautiseksi vankeudeksi, virallisesti Kochin heikon terveyden perusteella. Koch kuoli luonnollisen kuoleman puolalaisessa vankilassa 90-vuotiaana vuonna 1986.
Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Erich Koch oli tunnettu uskonnollisena henkilönä. Hän erosi kirkosta 1943. Hänen mukaansa kansallissosialismia olisi pitänyt kehittää Martin Lutherin kesken jääneen uskonpuhdistuksen pohjalta. [3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Beevor, Anthony (suom. kinnunen, Matti): Berliini 1945. WSOY, 5. Painos 2003. ISBN 951-0-28347-9.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Beevor, Berliini 1945, 2003, s. 63-85.
- ↑ D. Medveded: Silnyje duhom (käännös venäjänkielisestä tekstistä, ei saksalaista alkuperätekstiä)
- ↑ The Holy Reich, Nazi Conceptions of Christianity, 1919-1945, Richard Steigmann-Gall, sivu 2, Cambridge University Press, 2003, luettu 23.5.2008 [1] PDF-tiedostomuoto
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ralf Meindl: Ostpreußens Gauleiter: Erich Koch - eine politische Biographie. Fibre Verlag, 2007.
| ||||||||||||||||||
