Ensimmäinen Englannin–Hollannin sota

Ensimmäinen Englannin–Hollannin sota
Osa Englannin–Hollannin sotia
Jan Abrahasz Beerstraatenin maalaus Scheveningenin taistelu
Päivämäärä	1652 – 1654
Paikka	Englannin kanaali, Pohjanmeri, Persianlahti, Välimeri, Irlanninmeri, Karibia, Intian valtameri
Lopputulos	Englannin voitto
Vaikutukset	Westminsterin rauha
Osapuolet
Yhdistyneet provinssit	Englanti
Komentajat
Maarten Tromp Michiel de Ruyter Witte de With Johan van Galen	Robert Blake George Ayscue Henry Appleton George Monck
Vahvuudet
300 alusta	300 alusta
Tappiot
3 000 kaatunutta 33 upotettua alusta 18 vallattua alusta	2 500 kaatunutta 10 upotettua alusta 7 vallattua alusta
Ensimmäisen Englannin–Hollannin sodan taistelut Dover Plymouth Kentish Knock Dungeness Portland Leghorn Gabbard Schebeningen
Infobox OKNimi-testi OK

Ensimmäinen Englannin–Hollannin sota (engl. First Anglo-Dutch war, holl. Eerste Engels-Nederlandse oorlog) käytiin vuosina 1652–1654 Englannin tasavallan ja Alankomaiden tasavallan välillä. Sota oli ensimmäinen neljästä maiden välisestä sodasta, ja se käytiin kokonaan merellä laivastojen välisenä merisotana.

Sodan syynä oli kilpailu ulkomaankaupan hallinnasta. Se alkoi Englannin aloitettua 1630-luvulla hollantilaisten alusten kaappaamisen Englannin kanaalissa ja laajeni siitä täysimittaiseksi merisodaksi. Lopulta Englanti saavutti lähialueidensa valvonnan ja pakotti Hollannin hyväksymään Englannin monopolin siirtomaidensa kauppaan.

Taustaa

Englanti ja Alankomaat olivat 1500-luvulla läheisiä liittolaisia vastustaessaan Habsburg-suvun pyrkimyksiä. Habsburgit hallitsivat Itävallan keisarikuntaa, Espanjaa ja monia pienempiä alueita. Kumpikin maa pyrki estämään Espanjan merivallan kasvua. Niinpä Englanti tuki alankomaalaisten Espanjan-vastaista taistelua kahdeksankymmenvuotisessa sodassa lähettämällä sille rahaa ja joukkoja. Alankomaiden hallinnossa oli pysyvä Englannin edustaja takaamassa yhteistoiminnan. Englannin vuonna 1604 Espanjan kanssa tekemä erillisrauha teki särön yhteistoimintaan, mutta pian sen jälkeen syttyneessä kolmikymmenvuotisessa sodassa ne olivat samalla puolella.

Espanjan vaikutusvallan heikkeneminen kolmikymmenvuotisen sodan päättyessä 1648 merkitsi samalla Espanjan siirtomaiden resurssien uudelleen jakoa. Saaliinjako aiheutti kiistaa aiempien liittolaisten välille. Alankomaiden tehtyä rauhan Espanjan kanssa se nousi Englannin sijaan Espanjan tärkeimmäksi kauppakumppaniksi. Se pysäytti Englannin kaupan tasaisen kasvun, joka oli jatkunut yhtäjaksoisesti vuodesta 1590 asti. Alankomaat vahvisti myös sotalaivastoaan, kun se aloitti vuonna 1653 kuudenkymmenen uuden sotalaivan rakentamisohjelman. Kauppalaivojen osalta se oli 1600-luvun puolivälissä Euroopan suurin: sillä oli enemmän kauppalaivoja kuin muilla mailla yhteensä. Alankomaiden talous perustui meritse tehdylle ulkomaankaupalle. Sillä oli kauppapoliittinen ylivalta erityisesti Pohjanmeren ja Itämeren alueilla. Lisäksi Alankomaat valtasi lähes kaikki Portugalin Kaukoidän ja Brasilian siirtomaat ja kauppa-asemat, mikä mahdollisti erityisen tuottaisan maustekaupan.