Ellen Alakanto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Ellen Alakanto (7. heinäkuuta 1918 Jalasjärvi16. helmikuuta 1971 Seinäjoki) oli suomalainen tekstiilitaiteilija ja kuultokudosten kehittäjä.

Ellen Alakanto valmistui käsityönopettajaksi 1941. Hän toimi ammatissa jo sota-aikana ja perusti sodan päätyttyä kutomon Kauhajoelle. Alakanto opiskeli myös Taideteollisessa oppilaitoksessa 1951–1954. Saatuaan opinnot päätökseen hän palasi Kauhajoelle. 1957 hän muutti Seinäjoelle.[1]

Kuultokudoksen kehittäjä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ellen Alakanto kokeili eri materiaaleja ja tekotapoja sekä kehitti idean kuultokudoksesta. Ensimmäisissä kuultokudoksissaan 1960-luvulla hän käytti pellavaa ja kuparioksidoitua metallisäiettä. Myöhemmin materiaalit ja muodot monipuolistuivat, ja hän käytti kuultokudoksissa muun muassa narua, muovia, lasia ja puuta. Kuultokudokset herättivät huomiota Helsingissä Design Centerin näyttelyssä. Hän teki myös moderneja ryijyjä.[1]

Ellen Alakannon taiteilijakoti sijaitsi Seinäjoen Rajakadulla. Yläkerrassa oli kutomo, alakerrassa koti, kellarissa värjäämö. Taiteilijatalo on purettu ja paikalla on nykyisin kerrostalo.[1]

Ellen Alakanto piti omia näyttelyitä Suomessa ja Ruotsissa. Teokset saivat hyvän vastaanoton. Sundsvallin, Uumajan, Karlstadin ja Örnsköldsvikin jälkeen hänen näyttelyään kaavailtiin Malmöhön, mutta hän kuoli yllättäen vuonna 1971.[1]

Alakannon tekstiilejä on muun muassa seuraavissa kirkoissa: Kauhajoki, Isokyrö, Nurmo, Kurikka, Kitinoja, Jurva, Ylistaro, Jalasjärvi, Ylihärmä ja Evijärvi. Myös Seinäjoen Lakeuden Ristissä on Ellen Alakannon tekstiilejä, joiden suunnittelijaksi mainitaan Alvar Aalto. Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseossa on kokoelma Ellen Alakannon töitä ja luonnoksia. Myös Seinäjoen kaupunginkirjastossa on Ellen Alakannon kuultokudoksia.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]