Eliel Lagercrantz

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
”Lagercrantzin kaappi” Jyväskylän yliopiston kirjaston kokoelmakeskuksessa.

Eliel Lagercrantz (26. joulukuuta 1894 Muolaa11. heinäkuuta 1973 Helsinki) oli suomalainen saamen kieltä tutkinut kielitieteilijä.

Lagercrantzin vanhemmat olivat henkikirjoittaja Andreas Alfred Lagercrantz ja Eli Anna Teodolinda Holst. Hän pääsi ylioppilaaksi 1913, valmistui filosofian maisteriksi 1919 ja väitteli tohtoriksi 1927.

Lagercrantz teki tutkimusmatkoja Suomen, Ruotsin ja Norjan Lappiin vuosina 1918-1926 ja hän opiskeli myös Hampurin, Budapestin ja Pariisin yliopistoissa vuosina 1921-1927.

Lagercrantz toimi Helsingin yliopiston saamen kielen dosenttina 1937-1964 ja hän sai professorin arvonimen 1965.

Jyväskylän yliopiston kirjastossa on Lagercrantzin tallettamia käsikirjoituksia, kirjeitä ym. sisältävä kaappi joka saadaan avata vasta Lagercrantzin syntymän 300-vuotispäivänä 26. joulukuuta 2194.

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Sprachlehre des Südlappischen nach der Mundart von Wefsen. Bulletin 1. Kristiania etnografiske museum, Kristiania 1923
  • Sprachlehre des Westlappischen nach der Mundart von Arjeplog. Suomalais-ugrilaisen seuran toimituksia 55. Helsinki 1926
  • Wörterbuch des Südlappischen nach der Mundart vom Wefsen. Skrifter Instituttet for sammenlignende Kulturforskning. Serie B 4. H. Aschehoug, Oslo 1926
  • Strukturtypen und Gestaltwechsel im Lappischen. Suomalais-ugrilaisen seuran toimituksia 57. Helsinki 1927
  • Die Geheimsprachen der Lappen. Suomalais-ugrilaisen seuran aikakauskirja 42,2. Suomalais-ugrilainen seura, Helsinki 1928
  • Sprachlehre des Nordlappischen nach den seelappischen Mundarten. Bulletin 3. Oslo etnografiske museum, Oslo 1929
  • Lappisches Wortschatzbuch. Tekijä, Helsinki 1937
  • Lappischer Wortschatz 1-2. Lexica Societatis Fenno-Ugricae 6. Suomalais-ugrilainen seura, Helsinki 1939
  • Synopsis des Lappischen. Oslo Etnografiske Museums skrifter bind 2, hefte 4. Oslo 1941
  • Lapin kielen opas. Tekijä, Helsinki 1947
  • Entwicklungspsychologische Analyse lappischer Folklore. FF communications vol. 58:1, n:o 138. Suomalainen tiedeakatemia, Helsinki 1950
  • Laulava Lappi : Tunturinkävijän ja tutkijan elämyksiä ja mietteitä. WSOY 1950
  • Sielunelämän kehitys. WSOY 1954
  • Yksilön kehitys ja henkiset arvot. Kuopion kansallinen kirjapaino, Kuopio 1956
  • Lappische Volksdichtung 1 : West- und südlappische Texte; anhang: K. A. Jaakkolas Sammlung südlappischer Texte. Suomalais-ugrilaisen seuran toimituksia 112. Helsinki 1957
  • Lappische Volksdichtung 2 : Lyngenlappische, nordwestlappische und westfjodlappische Texte. Suomalais-ugrilaisen seuran toimituksia 115. Helsinki 1958
  • Lappische Volksdichtung 3 : Seelappische Texte des Varangergebiets. Suomalais-ugrilaisen seuran toimituksia 117. Helsinki 1959
  • Lappische Volksdichtung 4 : Seelappische Gesangsmotive des Varangergebiets mit Noten. Suomalais-ugrilaisen seuran toimituksia 120. Helsinki 1960
  • Lappische Volksdichtung 5 : See- und skolte-lappische Texte des südlichen Varangergebiets. Suomalais-ugrilaisen seuran toimituksia 124. Helsinki 1961
  • Lappische Volksdichtung 6 : Texte aus den see-, nord-, west- und südlappischen Dialekten. Suomalais-ugrilaisen seuran toimituksia 126. Helsinki 1963
  • Lappische Volksdichtung 7 : Sonagraphische Untersuchung lyrischer lappischer Volkslieder aus Karasjok und Enontekiö : Mit Noten und Erklärungen : Wörterverzeichnis : Sachregister : Schlusswort. Suomalais-ugrilaisen seuran toimituksia 141. Helsinki 1966

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]