Elibaalin piirtokirjoitus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Osorkonin patsas ja Elibaalin piirtokirjoitus.

Elibaalin piirtokirjoitus ja Osorkonin patsas ovat Libanonin Bybloksesta löytynyt muinaisen Egyptin farao Osorkonin patsas ja patsaaseen foinikian Bybloksen murteella tehty piirtokirjoitus, jotka on ajoitettu 900-luvun lopulle eaa. Nykyisin patsas on Louvren kokoelmissa.

Osorkonin patsas[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elibaalin piirtokirjoitus on kaiverrettu farao Osorkonin patsaaseen. Egyptin libyalaiseen 22. dynastiaan kuulunut Osorkon I oli farao Shosenkin poika ja tämän seuraaja Egyptin kuninkaana. Piirtokirjoitus on ajoitettu 900-luvun lopulle eaa., kuitenkin Abibaalin piirtokirjoitusta myöhemmäksi. Yleisesti oletetaan, että patsas olisi löydetty Bybloksen temppelistä, mutta tästä ei ole dokumentaatiota. Farao Osorkon hallitsi Egyptiä vuosien 922–887 eaa. välillä. Patsaan rintaan on kaiverrettu Osorkonin kartussi, mutta on mahdollista, että patsas itse olisi valmistettu jo 19. dynastian aikaan. Patsaasta on jäljellä vain sen pää ja osa rintaa. Kartussin syvä kaiverrus sekä sen Ramsesin aikainen tyyli antaa iitteitä siitä, että se olisi ollut Osorkonilla uusiokäytössä. Elibaalin piirtokirjoitus on kaiverrettu faraon kartussin ympärille, jota teksti kiertää. Patsaan kivi on punaista graniittia. Nykyisin patsas kuuluu Louvren kokelmiin Pariisisa.[1]

Piirtokirjoitus on hyvin säilynyt, vain muutamia sanoja on lohjennut pois ja nekin on kontekstin perusteella helppo päätellä. Piirtokirjoituksen kieli on muinaisbyblosta, eli varhaista Bybloksen kaupungin foinikiaa. Piirtokirjoitus on mielenkiintoinen sekä Bybloksen kuninkaiden, Egyptin 22. dynastian sekä Heprealaisen Raamatun kronologian kannalta.[1]

Piirtokirjoituksen teksti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

(Tämä on) patsas, jonka Elibaal, Bybloksen kuningas, Jehi[milkun, Bybloksen kuninkaan] poi<ka>, teki Bybloksen [Ba]alat[ille], herrattarelleen.
Pidentäköön [Bybloksen] Baalat [E]libaalin [päivät] ja hänen vuotensa [Bybloksen] vuoksi!

[1]

Sanan ”Jehimilkun” kohdalla näkyvissä on vain kaksi ensimmäistä kirjainta, mutta kronologian perusteella nimestä voidaan olla melko varma. Sanan ”poika” n-kirjain puuttuu. Kyse saattaa olla joko kirjoitusvirheestä tai konventiosta. Sana ’dtw ”herratar” on sukua heprean termille ”adonai”.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Pakkala, Juha (toim.): Tekstejä rautakauden Levantista, s. 227-228. julkaistu lisenssillä Creative Commons (CC BY 4.0). Suomen Eksegeettinen Seura, 2014. ISBN 978-951-9217-62-8. Helsingin yliopiston kirjasto (pdf).

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]