Ekvaattorijärjestelmä

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Deklinaatio (DEC) ja rektaskensio (RA).
Tyko Brahe käytti tätä valmistamaansa laitetta (ARMILLÆ ÆQUATORIÆ) rektaskension ja deklinaation mittaamiseen

Ekvaattorijärjestelmä eli ekvatoriaalinen koordinaatisto on tähtitieteessä taivaankappaleiden koordinaattien ilmoittamiseen käytännöllisyytensä vuoksi tavallisimmin käytetty koordinaattijärjestelmä.

Ekvatoriaalisen koordinaatiston käytännöllisyys johtuu siitä, etteivät kohteen koordinaatit riipu tarkastelupaikkakunnasta tai ajasta samalla tavalla kuin vaikkapa horisonttijärjestelmässä. Tämä mahdollistaa kohteiden koordinaattien taulukoinnin. Myös tähtikartoissa näkyvä koordinaatisto on ekvatoriaalinen, ellei toisin mainita. Koska prekessio muuttaa tähtien koordinaatteja pikkuhiljaa, on ekvatoriaalisia koordinaatteja käytettäessä ilmoitettava, minkä ajankohdan koordinaatit ovat kyseessä. Tätä ajankohtaa kutsutaan koordinaatiston epookiksi.

Ekvatoriaalinen järjestelmä on kiinnitetty maapallon koordinaatistoon siten, että maapallon päiväntasaajan kohdalla kulkee taivaanekvaattori ja pohjois- ja etelänavan yläpuolella sijaitsevat taivaannavat. Se siis vastaa täsmälleen maapallon pintaan "piirrettyjä" koordinaatteja.

Taivaankappaleen paikka ilmoitetaan ekvatoriaalisessa koordinaatistossa kahden koordinaatin: pituusastetta vastaavan rektaskension \alpha ja leveysastetta vastaavan deklinaation \delta avulla.

Deklinaatio ilmoittaa kohteen ja taivaanekvaattorin välisen kulman (aivan kuten maapallolla leveysaste ilmoittaa paikkakunnan ja päiväntasaajan välisen kulman) ja se ilmoitetaan asteina väliltä [−90°,90°]. Negatiiviset deklinaatiot kertovat kohteen sijaitsevan eteläisellä taivaanpallonpuoliskolla eli taivaanekvaattorin eteläpuolella. Eteläisimmästä Suomesta on mahdollista nähdä sellaiset taivaankappaleet, joiden deklinaatio on väliltä [−30°,90°], luonnollisesti kesää lukuun ottamatta.

Rektaskensio lasketaan kevättasauspisteestä vastapäivään. Se siis kertoo kohteen ja kevätpäiväntasauspisteen välisen kulman mitattuna taivaanekvaattoria pitkin (samalla tavalla kuin maapallolla pituusaste ilmoittaa paikkakunnan etäisyyden Greenwichin nollameridiaanista). Rektaskensio ilmoitetaan tunteina minuuttina ja sekunteina ja se voi saada arvoja väliltä [0h, 24h). Aikamittojen käyttö on käytännöllistä, sillä taivaanpallo pyörähtää kerran ympäri yhden tähtivuorokauden aikana. Näin kohteen rektaskensio ilmoittaa suoraan sen tähtiajan hetken, jolloin taivaankappale on etelässä ja siis korkeimmillaan horisontin yläpuolella. ­