Työuupumus

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Ekshaustio)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hakusana ”Burnout” ohjaa tänne. Sanan muista merkityksistä kerrotaan täsmennyssivulla.
Työuupumusta esittävä pilapiirros: (Lääkäri) Öh... Taidatte olla loppuunpalanut. (Potilas) Köh köh.

Työuupumus (engl. burnout) eli loppuunpalaminen on työhön liittyvä stressioireyhtymä, joka häiritsee täysipainoista työstä suoriutumista. Työuupumuksen oireita ovat voimakas yleistynyt väsymys (ekshaustio), kyynistynyt asenne työtä kohtaan ja alentunut aikaansaamisen tunne. Muita yleisiä oireita ovat stressioireet, kuten vatsaoireet, päänsärky ja unettomuus.[1] Työuupumus syntyy pitkään jatkuneesta altistumisesta työperäiselle stressille[2]. Sen kehittymiseen vaikuttavat työntekijän tavoitteet, työpaikan työolosuhteet sekä molempien stressinhallintakeinot. Työssä erityisesti työn vaatimusten ja resurssitekijöiden epäsuhta altistaa uupumiselle.

Työuupumus on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkijoiden mukaan mielenterveysongelma.[3] Työuupumusta ei pidetä kuitenkaan Suomessa itsenäisenä sairautena vaan pelkkänä oireena, minkä vuoksi vakuutusoikeuden alainen Kansaneläkelaitos ei hyväksy työuupumusta sairausloman syyksi. Työtuomioistuin on tästä huolimatta velvoittanut työnantajan maksamaan työntekijälle sairausajan palkkaa myös pelkän työuupumusdiagnoosin perusteella[4].

Suomessa sairauslomatodistukseen merkitään yleensä työuupumuksen sijaan diagnoosiksi masennus eli depressio, jonka Kela hyväksyy sairausloman perusteeksi.[5] Työuupumus kuitenkin ilmoitetaan diagnoosin yhteydessä lisäkoodilla (ICD-10: Z73.0), joka kertoo, että henkilöllä on elämäntilanteen hallintaan liittyvä ongelma.[1]

Työuupumuksen yhtenä merkittävänä syynä pidetään työtuntien liiallista määrää.[6] Suomen Lääkärilehden entinen päätoimittaja Ilkka Vartiainen esitteli työuupumuksen käsitteen suomalaisille vuonna 1984.[7]

Työuupumuksen esiintyvyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Työterveyslaitoksen mukaan 9 prosenttia suomalaisista työntekijöistä kärsii todennäköisesti työuupumuksesta. Yliopistotutkinnon suorittaneiden keskuudessa työuupumuksesta kärsivien osuus on alle puolet verrattuna muihin koulutusryhmiln.[8]

THL:n vuonna 2011 julkaiseman tutkimuksen perusteella naisista 24 prosentilla esiintyy lievää ja kolmella prosentilla vakavaa työuupumusta ja miehistä 23 prosentilla lievää ja kahdella prosentilla vakavaa työuupumusta[3].

Työntekijät kärsivät toimihenkilöitä useammin työuupumuksesta. Seitsemän prosenttia työntekijöistä kärsii vakavasta työuupumuksesta ja kaksikymmentä prosenttia lievästä työuupumuksesta. Ylemmistä toimihenkilöistä viisi prosenttia kärsi vakavasta työuupumuksesta ja yhdeksäntoista lievästä. Alemmilla toimihenkilöillä vastaavat luvut olivat viisi ja neljätoista prosenttia.[2]

Ruotsissa sairaslomalle työuupumuksen vuoksi jääneitä tilastoidaan toisin kuin Suomessa, koska sairautta pidetään siellä pätevänä sairausloman perusteena[9]. Diagnoosinimikkeenä käytetään akuuttia stressireaktiota, ja se oli vuonna 2017 Ruotsin yleisin sairauspoissaolon syy. Työuupuneiksi diagnosoitujen määrä kasvoi Ruotsissa 73 prosenttia vuosina 2014–2015. Alle 30-vuotiaat naiset muodostavat suurimman potilasryhmän.[10]

Työuupumuksen oireet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Työuupumuksen oireita ovat uupumusasteinen väsymys, kyynistynyt asenne työtä kohtaan ja heikentynyt ammatillinen itsetunto.[1] Oireet voidaan jakaa tunneperäisiin (mm. ahdistus), ajatusperäisiin (mm. avuttomuus), sekä fyysisiin (mm. vatsaoireet, päänsärky ja unettomuus), käyttäytymisperäisiin (mm. impulsiivisuus) ja motivaatioperäisiin oireisiin (mm. ihanteiden menettäminen). Maslach (ym. 2001) korostaa neljää tunnusmerkkiä, jotka ovat emotionaalinen uupumus, depersonalisaatio (etäisyyden otto muiden esineellistämisellä), heikentynyt ammatillinen itsetunto ja kyynistyminen. Frustraatio-aggressio-hypoteesin mukaan (vrt. Berkowitz 1989) tilanteen hallinnan puutteen vuoksi henkilö alkaa ahdistua ja muuttuu turhautuneena epävakaaksi. Lisäksi tilanne heijastuu ympäristöön ja aiheuttaa vuorovaikutusongelmia.

Työuupumuksen fysiologiset syyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Krooninen työperäinen stressi saattaa johtaa kudostuhoon etuotsalohkoissa eli harmaan tai valkean aivosolukon tilavuuden pienenemiseen[11]. Vuonna 2016 julkaistun tutkimuksen mukaan työuupumuksesta kärsivien ihmisten aivojen tarkkaavaisuuteen ja muistiprosessointiin liittyvä aktivaatio on epänormaalia.[12]

Pitkittynyt työperäinen stressi johtaa myös muun elimistön ennenaikaiseen kulumiseen. Se saattaa johtaa myös biologisen vanhenemisen kiihtymiseen, mikä saattaa johtua muun muassa solujen ennenaikaisesta vanhenemisesta telomeerien lyhenemisen vuoksi. Uupumukseen johtavan kroonisen työperäisen stressin on todettu korreloivan voimakkaasti veressä olevien elimistön immuunipuolustusta hoitavien valkosolujen telomeerien lyhentymisen kanssa myös niillä potilailla, jotka eivät kärsi masennuksesta, ahdistushäiriöistä tai alkoholin liikakäytöstä.[2]

Joidenkin teorioiden mukaan ikä voi vaikuttaa siihen, mitkä tekijät työssä koetaan uuvuttavina. Esimerkiksi vanhemmille työntekijöille liika vaihtelu tai nuoremmille liian kova vaatimustaso voi altistaa uupumukselle.[13]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b c Kirsi Ahola, Katinka Tuisku & Helena Rossi: Työuupumus (burnout) Terveyskirjasto. 29.6.2018. Duodecim. Viitattu 11.7.2022.
  2. ↑ a b c Kirsi Ahola, Ilari Sirén, Mika Kivimäki, Samuli Ripatti, Arpo Aromaa, Jouko Lönnqvist, Iiris Hovatta: Work-Related Exhaustion and Telomere Length: A Population-Based Study PLOS One. 11.7.2012. (englanniksi)
  3. ↑ a b Seppo Koskinen, Annamari Lundqvist ja Noora Ristiluoma: Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa 2011. Sivu 96. http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/90832/Rap068_2012_netti.pdf?sequence=1
  4. ↑ Burn out – Loppuunpalaminen – Sairausajan palkka – Tulkinta Finlex. 14.12.1998. Työtuomioistuin, Oikeusministeriö. Viitattu 12.6.2016. Työtuomioistuimen päätös 1998-74
  5. ↑ Frilander, Jenni: Taantuman tuoma paha olo näkyy nousukaudella. Helsingin Sanomat, 10.8.2009, s. A 16. Artikkelin verkkoversio.
  6. ↑ Yleisin vakavan työuupumuksen syy on liian suuri työtuntimäärä Yle Uutiset. 18.11.2018. Viitattu 10.10.2021.
  7. ↑ Sovijärvi, Olli & Kumela, Olli: Lääkäri antoi borrelioosille kasvot. (Muistokirjoitus) Helsingin Sanomat, 16.5.2010, s. C 9. Artikkelin verkkoversio.
  8. ↑ Tuoreet tutkimustulokset Miten Suomi voi? Janne Kaltiainen, VTT, erikoistutkija Työpuntari, 9.3.2023. https://www.ttl.fi/ajankohtaista/tiedote/tyohyvinvoinnin-heikentymista-ei-ole-saatu-pysaytettya
  9. ↑ Fortfarande ingen sjukpenning för långvarig utmattning i Finland - Stressläkaren: “Vi är inte skapade för ett sånt här samhälle rent biologiskt” svenska.yle.fi. Viitattu 4.8.2020. (ruotsiksi)
  10. ↑ Utmattningssyndrom är en allvarlig sjukdom Motivation.se. Viitattu 4.8.2020.
  11. ↑ “Pitkittynyt stressi tuhoaa aivoja” – Tutkija Katri Saarikivi kertoo, miten erotat harmittoman stressin haitallisesta yle.fi. Viitattu 12.9.2020.
  12. ↑ Virolainen, Aaro: Työterveyslaitos: Työuupuneen aivot sulkevat häiriöääniä pois Savonsanomat.fi. 17.3.2016. Viitattu 27.3.2016.
  13. ↑ Into, Kaisa: Nuori nauttii töissä vaihtelusta, vanha taitojen käyttämisestä Työpiste-verkkolehti. 7.11.2013. Työterveyslaitos. Arkistoitu 10.10.2021. Viitattu 10.10.2021.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Mattila, Juhani: Uupumuksesta takaisin elämään (Kirjapaja 2021 ISBN 978-952-354-479-6)
  • Rissa, Kari: Tulosta ja hyvinvointia. Druvan-malli. Helsinki: Työturvallisuuskeskus, 2007. ISBN 9789518103151.
  • Tamminen, Juhani: Takaisin peliin. Näin selvisin työuupumuksesta. Helsinki: Gummerus, 2011. ISBN 978-951-208-551-4.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Työuupumus&oldid=21540783”