Eksapostilaario

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
1. sävelmäjakson sunnuntain eksapostilaario kirkkoslaavinkielisessä käsikirjoituksessa.
Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen juhlan ekspostilaario kreikkalaisen kirkon oven yläpuolella.

Eksapostilaario (m.kreik. ἐξαποστειλάριον, eksaposteilárion; mon. ἐξαποστειλάρια, eksaposteilária; kirkkoslaaviksi ексапостила́рий, eksapostilárij, tunnetaan myös nimellä eksapostilario, eksapostilaari) on ryhmä ortodoksisten ja bysanttilaista riitusta käyttävien katolisten kirkkojen jumalanpalvelusveisuja, jotka veisataan aamupalveluksen kanonin lopuksi. Veisu lauletaan tai luetaan papin tai diakonin lukeman pienen ektenian jälkeen. Sunnuntain aattona sekä Lasaruksen lauantaina ja Suurena lauantaina ennen eksapostilaariota luetaan Pyhä on Herra, meidän Jumalamme-veisu.

Eksapostilaario luetaan tai lauletaan aina kolmesti, joko toistaen tai laulaen useita eksapostilaarioita.

Merkitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eksapostilaario-sana tarkoittaa kreikaksi ulos lähettämistä (m.kreik. ἐξ, "eks" prep. "ulos jstkn" + m.kreik. ἀποστέλλω, "apostellō", "lähettää") koska bysanttilaisessa jumalanpalveluksessa laulaja lähetettiin ulos kuorosta keskelle kirkkoa laulamaan eksapostilaario. Eksapostilaarion tarkoituksena on kirkastaa kirkossa rukoilevien ajatukset kohti kiitospsalmeja ja suurta ylistysveisua, jotka veisataan eksapostilaarion jälkeen. Sunnuntain aattona eksapostilaario kuvaa mirhantuojanaisten julistamaa ilosanomaa ylösnousseesta Kristuksesta. Sunnuntaipäivien oktoekhoksessa on määrätty eksapostilaariot aamupalveluksessa luettavan ylösnousemusevankeliumin mukaan.

Suuren Paaston aikana, erityisesti arkipäivinä, eksapostilaario korvataan viikon sävelmällä laulettavalla mukaisella valovirrelmällä (m.kreik. φωταγωγικόν, fotagogikón; kirkkoslaaviksi светиленъ, svetilen). Valovirrelmä on luonteeltaan katumussävytteinen, kuten paaston aikana aamupalveluksessa alussa luettavat kolminaisuustroparit.

Suuren Viikon aikana eksapostilaarion merkitys korostuu. Tällöin kolme laulajaa tai koko kuoro siirtyvät keskelle kirkkoa laulamaan eksapostilaarion. Useimpina Suuren Viikon päivinä eksapostilaario viittaa Jeesuksen hautaan häämajana.

Esimerkkejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

»Minä näen, oi Vapahtajani, sinun hää­majasi kaunistettuna, mut­ta mi­nulla ei ole vaatetta siihen sisälle men­näk­seni. Valista, oi Valonantaja, minun sieluni puku ja pe­lasta minut!»
(Suuren Viikon eksapostilaario[1])

»Oi Kuningas ja Herra! Sinä uinuttuasi kuolemanuneen kuolevaisena nousit ylös kolmantena päivänä, herätit Aadamin katoavaisuudesta ja teit tyhjäksi kuoleman! Oi katoamattomuuden Pääsiäistä! Oi maailman pelastusta!»
(Pääsiäisen eksapostilaario)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ortodoksisten nuorten liitto ONL ry: Suuren paaston aikana Ortodoksinen hartauskirja. Viitattu 2.9.2020.
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Exapostilarion