Eero Siren

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Eero Siren

Eero Siren (s. 2. kesäkuuta 1946, Helsinki) on suomalainen teatteritaiteen tohtori ja teatterintekijä. Hän on toiminut dramaturgina, ohjaajana, näyttelijänä ja teatterinjohtajana. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Oulunkylän yhteiskoulusta 1967 ja valmistui teatteritaiteen maisteriksi 2000 Teatterikorkeakoulusta. Hän väitteli Taideyliopiston teatterikorkeakoulussa 2017.

Siren on ollut kiinnitettynä Imatran Teatterissa 1973–1975 näyttelijä-ohjaajana, Nukketeatteri Vihreässä Omenassa näyttelijänä 1975–1977 ja Kokkolan kaupunginteatterissa 1977–1979 ohjaajana. Hän oli Kokkolan kaupunginteatterin johtaja 1979–1982. Siren työskenteli Kemin kaupunginteatterissa 1982–1983 dramaturgina, 1983–2000 näyttelijänä ja 2000–2002 teatterinjohtajana. Vuosina 2002–2010 hän oli jälleen teatterin dramaturgi. Siren on myös kirjoittanut tv-sketsejä ja esiintynyt televisio-ohjelmissa.

Ohjauksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Shakespeare, Romeo ja Julia
  • Molière, Lääkäri vastoin tahtoaan
  • Hannikainen, Silmänkääntäjä
  • Molière, Porvari aatelismiehenä
  • Lassila, Mimmi Paavaliina
  • Arbuzov, Vanha rakas koti
  • Pötry, Hymyilevä potilas
  • Lope de Vega, Liekehtivä kylä
  • Topelius, LIntu sininen
  • Steinbeck, Hiiriä ja ihmisiä
  • Kairimo, Entten tentten Höpötintti
  • Siren, Kävelyretki Ateenassa
  • H.C. Andersen, Satakieli, myös dramatisointi(vieraili Berliinissä Puppentheaterfest FEZ-Berlin -juhlilla 2006)

Rooleja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tartuffe, (Tartuffe)
  • Lukkari, Iso Niilo ja Pikku Niilo
  • Nysse, (Mimmi Paavaliina)
  • Kaarlo Bergbom, (Aleksis Kivi)
  • Räätäli Motel Kamzoil (Viulunsoittaja katolla)
  • Adolf Hitler (Svejk)
  • Tuzenbach (Kolme sisarta)
  • Eerik (Jeppe Niilonpoika)
  • Vilippus Rummukainen (Siunattu hulluus)
  • Leplait, (Piaf, pikku varpunen)

Dramatisointeja ja käsikirjoituksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Maksim Gorki, Kain ja Artjom, Radioteatteri, 1968
  • Iivari kiivastuu, S. Teatterkoulun korkeakouluosasto 1971
  • Sipuliretki Merileväsuvannossa, Imatran Teatteri 1974
  • Maiju Lassila, Kuolleista herännyt, Kemin kaupunginteatteri 1983
  • Kävelyretki Ateenassa, Kemin kaupunginteatteri 1991
  • Kuningas Midas saviruukkuvarastossa, Poleenin teatteri 1991
  • Miten nuket näyttelevät, Kemin kaupunginteatteri 2008
  • Nukketeatterin historia komeljanttareiden kertomana, Taideyliopiston teatterikorkeakoulu 2014

Väitöstutkimus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]