Dynaaminen korkeus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Dynaaminen korkeus on korkeussuure, joka lasketaan pisteen ja korkeusdatumin nollatason välisestä geopotentiaalierosta jakamalla se pisteestä riippumattomalla painovoima-arvolla. Tavallisimmin käytetään normaalipainovoiman arvoa ellipsoidilla leveydellä 45 astetta, tai normaalipainovoiman keskimääräistä arvoa mittausalueella.

Dynaaminen korkeus kuvastaa geopotentiaalieroja (sitä, miten vesi virtaa) ja on vakio ekvipotentiaalipinnalla, toisin kuin normaalikorkeus ja ortometrinen korkeus. Dynaamisia korkeuksia on siksi käytetty vesistöalueilla väylien ja voimalaitosten suunnitteluun ja hoitoon. Suomessa dynaamiset korkeudet eivät ole olleet käytössä.

Meteorologiassa ja oseanografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Meteorologiassa ja oseanografiassa käytetty dynaaminen korkeus ei ole sama kuin geodesian dynaaminen korkeus, vaan vastaa (yleensä likimääräisesti laskettua) geopotentiaalilukua.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Torge, W. & J., Müller (2012). Geodesy. 4th edition. W. de Gruyter, Berlin, Boston, pp. 82–83, ISBN 978-3-11-020718-7.

Muuta kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Torge, W. (2001). Geodesy. Third completely revised and extended edition. W. de Gruyter, Berlin, New York, ISBN 3-11-017072-8.