Dublinilaisia

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Dublinilaisia
Dubliners
Alkuperäisteos
Kirjailija James Joyce
Kieli englanti
Julkaistu 1914
Suomennos
Suomentaja Pentti Saarikoski
Kustantaja Tammi
Julkaistu 1965
Ulkoasu sidottu
Sivumäärä 228
ISBN 951-30-9893-1
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Dublinilaisia (engl. Dubliners) on James Joycen novellikokoelma, joka valmistui vuonna 1907 mutta julkaistiin vasta 1914. Pentti Saarikosken tekemä suomennos julkaistiin vuonna 1965 osana Tammen Keltainen kirjasto -sarjaa. Vuonna 2012 teoksesta julkaistiin toinen, Heikki Salojärven tekemä suomennos.[1]

Dublinilaisissa James Joyce kirjoittaa tavallisten irlantilaisten elämästä 1900-luvun alun Dublinissa. Joyce kuvaa tarkasti kaupunkia ja sen olemusta; kirjassa esiintyvät paikannimet ovat kaikki todellisia, muun muassa St. Stephen's Green, Liffey-joki sekä O'Connell Street, jonka varrella Joyce-patsas katsoo nykyään miettivänä kohti taivasta. Joyce loi Dublinista oman kirjallisen ”pienoisuniversuminsa”. Useat Dublinilaisten henkilöt esiintyvät myös Joycen muissa kirjoissa, kuten Odysseuksessa.

Hyvin moni kirjan novelleista käsittelee katolisuutta, jonka asema Irlannissa oli ja on edelleenkin vankkumaton. Toinen syy katolisuudesta kirjoittamiseen oli se, että Joyce asettui täysin katolisuutta vastaan jo 16-vuotiaana ja tämän takia tunsi tarvetta kirjoittaa aiheesta. Joycen omien sanojen mukaan kirkko vainosi häntä koko hänen elämänsä ajan, tavalla tai toisella.

Kirja koostuu useista lyhyistä novelleista. Osa novelleista on kirjoitettu minämuodossa ja osassa on kaikkitietävä kertoja.

Novellien aiheet lyhyesti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Sisaret kertoo papin, isä Flynnin, kuolemasta ja siitä kuinka nuori poika ja tämän perhe ovat surevinaan hänen poismenoa.
  • Tapaaminen kertoo kahden nuoren koululaisen seikkailusta Dublinin lähettyvillä.
  • Arabia kertoo siitä kuinka eräs dublinilainen poika rakastuu ystävänsä sisareen.
  • Eveline – Eveline suunnittelee karkaavansa rakastamansa merimiehen, Frankin, kanssa avioon Argentiinan Buenos Airesiin, mutta empii viime hetkillä.
  • Kilpa-ajojen jälkeen – Lyhyt kertomus kilpa-ajosta, Jimmy Doylestä ja tämän ystävistä.
  • Kaksi liehakkoa kertoo kahdesta huijarista, Lenehanista ja Corleystä, jotka huijaavat nuorta naista.
  • Täyshoitola – Rouva Mooney taktikoi yllättäen tyttärensä Pollyn ja herra Doranin naimisiin. Kertomus kuvastaa hyvin katolisuutta.
  • Pieni pilvi on kertomus Pikku Chandlerin politiikkasävytteisestä illallisesta vanhan ystävänsä Ignatius Gallaherin kanssa.
  • Vastineet kertoo turhautuneesta apulaisesta herra Farringtonista ja hänen juopottelustaan.
  • Savea – Eräs neito, Maria, juhlii halloweenia entisen kasvatuslapsensa, ystävänsä Joe Donnellyn sekä tämän perheen kanssa.
  • Surullinen tapaus – Herra Duffy lopettaa romanssin naimisissa olevan rouva Sinicon kanssa. Neljä vuotta tämän jälkeen herra Duffy lukee lehdestä rouva Sinicon kuolemasta ja romanssin aiheuttamasta tuskasta.
  • Murattipäivä komitean istuntohuoneessa – Pari irlantilaista poliitikkoa epäonnistuu yrittäessään parantaa Charles Parnellin mainennetta. Parnell on ”Irlannin kruunamaton kuningas”, vapaustaistelija ja Joycen poliittinen esikuva.
  • Äiti – Rouva Kearney yrittää järjestää täydellisen pianoesityksen tyttärelleen Kathleenille.
  • Armo – Herra Kernan joutuu pubikahakkaan ja hänen ystävänsä yrittää saada hänet perääntymään.
  • Kuolleet – Gabriel Conroy loukkaa juhlissa kolmea naista ja tajuaa kuinka hänen kaltaisensa intohimottomat ihmiset ovat jo käytännössä kuolleita.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Hannu Sarrala: James Joyce -boomi tulvii Suomen kevääseen. Aamulehti, 25.3.2012, s. B20.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]