Don Antonio de Ulloa (1887)
| Don Antonio de Ulloa | |
|---|---|
 |
|
.svg){kind=small} |
|
| Aluksen vaiheet | |
| Rakentaja | La Carraca, Cádiz |
| Kölinlasku | 13. kesäkuuta 1884 |
| Laskettu vesille | 23. tammikuuta 1887 |
| Palveluskäyttöön | 1887 |
| Poistui palveluskäytöstä | upotettu 1. toukokuuta 1898 |
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma | 1 152 t |
| Pituus | 64,01 m |
| Leveys | 9,75 m |
| Syväys | 4,17 m |
| Koneteho | 1 500 ihp |
| Nopeus | 13 solmua |
| Miehistöä | 173 |
| Aseistus | |
| Aseistus | 4 × Hontoria 120 mm tykkiä 2 × 70 mm tykkiä 4 × konekivääriä 2 × 356 mm torpedoputkea |
Don Antonio de Ulloa oli Espanjan laivaston vuonna 1887 vesillelaskettu Velasco-luokan risteilijä.
Valmistus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Velasco-luokka
Alus tilattiin La Carracalta Cádizista, missä köli laskettiin 13. kesäkuuta 1884. Alus laskettiin vesille 23. tammikuuta 1887 ja otettiin palvelukseen saman vuoden lopulla.[1][2]
Palvelus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alus lähti 9. huhtikuuta 1890 Barcelonasta Filippiineille. Se saapui 17. kesäkuuta Manilaan Castillan ja Juan de Austrian kanssa. Alus johti 1890 maihinnousua Zamboangalle, minne tehtiin rankaisuretki Matabarrin Moorish mellakoitsijoita vastaan. Karoliinien Ponapella tehtiin 25. kesäkuuta 1890 isku, jossa sai surmansa upseeri ja 27 sotilasta. Kolme kuukautta myöhemmin Antonio de Ulloa ja Velasco kuljettivat Manilasta 500 sotilasta ja tykistöä Karoliineille. Osastoon liittyi hieman myöhemmin lisää sotilaita ja osaston komentajaksi nimitettiin eversti Gutiérrez Soto. Aluksen päällikkönä oli Don Victor Diaz. Vuoden loppuun mennessä sotatoimet päättyivät.[2]
Aluksen päälliköksi tuli 24. elokuuta 1893 José Jiménez Garcia. Elokuusta lokakuuhun 1896 Tagalogin mielenosoituksiin osallistujat pitivät hallussaan Caviten tukikohtaa, kun alus oli telakalla.[2]
Espanjan ja Yhdysvaltain sodan alkaessa huhtikuussa 1898 alus oli edelleen samassa tilassa. Kommodori George Deweyn johtama Yhdysvaltain laivaston Aasianlaivue hyökkäsi 1. toukokuuta, mistä seurasi Manilanlahden taistelu. Alukseen osui joitakin kranaatteja, joista pahin oli kannelle osunut raskas kranaatti. Osuman seurauksena sai surmansa yhdeksän miestä ja haavoittui kymmenen. Aluksella ei ollut ketään laskemassa taistelulippua ja Deweyn laivasto-osasto tulitti alusta upottaen sen. Aluksen hylystä löytyi neljä kahdeksan tuuman, kolme kuuden tuuman, yksi viiden tuuman ja 25 kappaletta 47 ja 37 millimetrin osumaa.[2]
Taistelun jälkeen USS Petrelin lähettämä valtausosasto sytytti hylyn tuleen. Sotatoimien päätyttyä Yhdysvaltain laivasto tutki hylyn todeten sen korjauskelvottomaksi. Hylky romutettiin.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1860–1905. London: Conway Maritime Press, 2002. ISBN 0-85177-133-5 (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Velasco – Gravina – Infanta Isabel – Isabel II – Cristóbal Colón – Don Juan de Austria – Don Antonio de Ulloa – Conde de Venadito |
| Edeltäjä: Aragón-luokka – Seuraaja: Isla de Luzón -luokka |