Doina Cornea
| Doina Cornea | |
|---|---|
 Valokuvassa 1980-luvulta |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 30. toukokuuta 1929 Brașov, Romania |
| Kuollut | 4. toukokuuta 2018 |
| Ammatti | professori, kirjailija ja toisinajattelija |
| Muut tiedot | |
| Koulutus | Babeș-Bolyain yliopisto |
| Merkittävät teokset | Încercarea Labirintului 1980 Liberté? 1990 Scrisori deschise şi alte texte 1991 Fața nevăzută a lucrurilor 1999 |
| Tunnustukset |
Kunnialegioonan kunniamerki Romanian Tähtiritarikunnan kunniamerkki |
Doina Cornea (30. toukokuuta 1929 – 4. toukokuuta 2018) oli romanialainen Nicolae Ceaușescun johtamaa kommunistihallintoa vastustanut toisinajattelija ja ranskan kielen professori.
Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Doina Cornea syntyi 30. toukokuuta 1929 Brașovin kaupungissa Romaniassa.[1] Perhe kuului kreikkalaiskatoliseen kirkkoon[2]. Hän lähti opiskelemaan ranskan kieltä Babeș-Bolyain yliopistolle Cluj-Napocassa ja valmistui vuonna 1952. Vuosina 1952–1958 Cornea toimi opettajana Zalăussa ja vuonna 1959 hänestä tuli yliopiston ranskan kielen ja kulttuurin oppituolin haltijana.[1]
Cornea alkoi harjoittaa toisinajattelijatoimintaa Romanian hallintoa vastaan. Vuonna 1980 hän julkaisi ensimmäisen teoksensa Încercarea Labirintului sensuroimattomana painoksena. Vuonna 1982 hänen tyttärensä puolestaan salakuljetti Ranskaan Cornean Nicolae Ceaușescua vastaan suunnatun avoimen kirjeen Scrisoare către cei care n-au încetat să gândească. Kirje luovutettiin Radio Free Europelle. Ensimmäistä avointa kirjettä seurasi useita muita. Vuosien 1982 ja 1989 välillä Cornea julkaisi 31 tekstiä Ranskassa. Romaniassa hänen toimintaansa alettiin tutkia. Vuonna 1983 hänet irtisanottiin yliopistoltaan. Hän joutui sittemmin myös useampaan otteeseen kuulustelluksi ja hakatuksi. Cornea jatkoi kuitenkin toimintaansa, jossa häntä auttoi hänen poikansa Leontin Iuhaş.[1]
Marraskuussa 1987 Brașovissa syttyi työläismellakoita. Cornea jakoi heitä tukeneita manifesteja ja joutui jälleen pidätetyksi.[1] Viiden viikon pidätyksen jälkeen Cornea vapautettiin tapauksen saatua laajaa huomiota ulkomailla. Kommunistihallinnon alkaessa horjua vuonna 1989 Cornea asetettiin kotiarestiin hänen otettuaan useampaan otteeseen yhteyttä Ison-Britannian yleisradioyhtiö BBC:hin ja Radio Free Europeen.[2] Hänet vapautettiin vasta 21. joulukuuta 1989 ja hän otti osaa Ceaușescun eroa vaatineisiin mielenosoituksiin. Ceaușescun hallinto kaatui lopulta kommunistiaktivistien vallankaappauksessa. Cornean tietämättä hänet nimettiin tapahtumien jälkeen perustettuun Kansalliseen pelastusrintamaan (Frontul Salvării Naționale). Aivan vuoden lopulla Cornea ja 50 muuta oppinutta perustivat järjestön Grupul pentru Dialog Social. Seuraavan vuoden puolella hän jätti pelastusrintaman uskoen sen yrittävän toteuttaa vain osittaisia uudistuksia koko järjestelmän lakkauttamisen sijaan. Vuodesta 1989 lähtien hän julkaisi yli 100 artikkelia demokratian puolesta ja vuonna 1991 hän oli mukana perustamassa kommunistien vastaisten ja demokraattisten voimien liittoa Convenţia Democrată Românăa jättäytyen kuitenkin pois sen suorasta toiminnasta.[1] Cornea ajoi demokraattisten ajatusten lisäksi Romanian kuningasvallan palauttamista ja kreikkalaiskatolisen kirkon menettämän omaisuuden palauttamista.[2]
Cornea julkaisi vuodesta 1990 lähtien myös useita teoksia. Liberté? julkaistiin vuonna 1990, Scrisori deschise şi alte texte vuonna 1991 ja Fața nevăzută a lucrurilor vuonna 1999. Vuonna 2000 hän sai ranskalaisen Kunnialegioonan kunniamerkin ja Romanian Tähtiritarikunnan kunniamerkin.[1] Cornea kuoli 4. toukokuuta 2018.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f Wojciech Roszkowski ja Jan Kofman: Biographical Dictionary of Central and Eastern Europe in the Twentieth Century, s. 167-168. M.E.Sharpe, 2008. ISBN 978-0-7656-1027-0. (englanniksi)
- ↑ a b c d Ana Maria Luca: Famous Romanian Dissident Doina Cornea Dies Balkan Insight. Viitattu 21.4.2021. (englanniksi)
| ||||||||||||||||||
