Dneprin–Bugin estuaari

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Dneprin–Bugin estuaari
tai Dneprin–Bugin limaani
ukr. Дніпровсько-Бузький лиман
Satelliittinäkymä sekä Kinburnin niemimaalle että Etelä-Bugin eli Bugin, Dneprin- ja Dneprin–Bugin suistoille Mustanmeren pohjoisella rannikolla
Satelliittinäkymä sekä Kinburnin niemimaalle että Etelä-Bugin eli Bugin, Dneprin- ja Dneprin–Bugin suistoille Mustanmeren pohjoisella rannikolla

{{{alt}}}
Dneprin-Bugin estuaari
Sijainti Hersonin ja Mykolajivin alue
Valtio Ukraina Ukraina
Merialue Mustameri
Vesialue 950[1] tai 1006,30 km²[2]
Suurin syvyys 12 m[3][4]
vaihtelee 11–14 m[5]
paikoin jopa 1013[1] m
Keskisyvyys 1–2,3 m[6]
tai 5 m[4] tai 6–7[3] m

Dneprin–Bugin estuaari eli Dneprin–Bugin limaani (ukr. Дніпровсько-Бузький лиман) on Mustanmeren pohjoisrannikolla Hersonin ja Mykolajivin alueella Ukrainassa sijaitseva Dneprin ja Etelä-Bugin suulle muodostunut suisto eli estuaari, jonka enimmäispituus on 63 kilometriä.[2]

Stanislav Adžiholin majakka Dneprin–Bugin estuaarissa. Ensimmäiset majakat Otšakivin lähistölle perustettiin 1800-luvulla. Ensimmäinen niistä pystytettiin Kinburniin ja se oli vain yhdentoistametrin korkuinen kivi ilman valaistusta ja kyltteineen, jonka merimiehet näkivät vain hyvällä säällä. Ensimmäiset valomajakat rakennettiin vuodesta 1856 alkaen.[7]
Lintuja Kinburnin kynnäällä

Tämä estuaari on Dneprin ja Etelä-Bugin yhteinen jokisuualue[8] Mustanmeren luoteisosassa[5] ja siihen virtaamasta 93,5% on Dneprin, 5,7% Etelä-Bugin, 0,5% Inhulin ja 0,3% Inhuletsin vettä.[9][10] Tämä Mustanmeren estuaareista suurin on pinta-alaltaan joko 950[1] tai 1006,3 neliökilometriä ja tilavuus 4,24[2] tai 4,25 kuutiokilometriä.[1] Joidenkin lähteiden mukaan tämän murtovesialueen enimmäispituus on 63 ja leveys noin 15 kilometriä[2], keskisyvyys 5 ja suurin syvyys 12 metriä[4] tai pituus on noin 62, leveys kapeimmasta kohdasta noin 4 ja leveimmästä kohdasta jopa 18 kilometriä.[11] Toisaalta joidenkin lähteiden mukaan sen pituus on 55 ja leveys 4–12 kilometriä ja se on 1–2,3 metriä syvä.[6] Toisaalta sen pituudeksi on määritelty 82 ja leveydeksi paikoin jopa 11 kilometriä.[8] Joidenkin lähteiden mukaan suiston keskisyvyys on 6–7 ja suurin on 12 metriä[3], paikoin jopa 10–13 metriä[1] tai yleensä vaihtelee 11 metristä 14 metriin.[5] Dneprin–Bugin estuaaria pidetään melko matalana vesistönä.[7] Vesi on murtovettä ja erittäin kylminä talvina estuaari jäätyy pariksi[6]-kolmeksi kuukaudeksi[1] joulukuusta maaliskuun puoliväliin saakka.[12]

Dneprin–Bugin jokisuistolla on avoin yhteys Mustaanmereen ja esteetön vedenvaihto sen kanssa 3,6 tai 4,2[13] kilometriä leveän Kinburnin salmen kautta.[1][2] Jonkin verran tätä yhteyttä ja valuntaa rajoittaa tai suojaa Kinburnin kynnäs.[14] Lähellä Otšakivia voi seurata luonnonilmiötä, jolloin jokivedet eivät sekoitu meriveteen. Vesienväliset suolapitoisuuden ja tiheyden erot muodostavat pintajännityksen, joka toimii ohuena seinämänä, estää sekoittumista ja muodostaa vesistön koko syvyyteen selkeän vaahtoavan rajan.[13] Suiston rantaviiva on lähes kaikkialla tasaista, rannat ovat matalat ja hiekkaiset, paikoin ruokojen, erilaisten saralajikkeiden ja kosteikkojen peittämiä.[1] Otšakivin liepeillä tasaista rantaviivaa ei ole kovin pitkästi ja paikoin siinä esiintyy savikallioita.[7] Pohjoisempana löytyy enimmäkseen savihiekkakivisiä 20–35 metrin korkuisia ja paikoin esiintyy jopa 55 metrin korkuisia hiekkakivijyrkänteitä ja jyrkkiä lössin paljastuimia[8], mitkä tekevät mahdottomaksi pientenkin alusten turvallisen lähestymisen alueen satamia.[7] Estuaarin pohja on joko hiekkaista tai syvemmällä savihiekkalietteen peitossa.[12]

Dneprin ja Etelä-Bugin vuotuisesta valunnasta noin 25–30% käytetään kasteluun ja teollisuuden vesihuoltoon.[9] Veden keskimääräinen suolapitoisuus oli ennen Kah’ovkan tekojärven rakentamista noin 2 ‰[9], nykyisin se on 3,6 ‰.[8] Pohjakerrosten vuotuinen keskimääräinen suolapitoisuus on 4,3‰[9], suiston länsiosassa 8–18 ‰, keskellä 2,5–3,5 ‰ ja itäosissa 0,5–3 ‰.[1] Hieman alle 30 prosenttia kaikesta Ukrainan viljasta kuljetetaan Mykolajivin alueen satamien kautta.[7] Venäjän sotatoimet ovat estäneet merenkulkua ja rajoittaneet laivaliikennettä Kinburnin salmen vesialueella. Tällöin Mykolajivista ei voida liittyä navigointikäytävään.[15] Alueen tärkein satama sijaitsee Otšakivissa suiston pohjoispuolella Kinburnin niemimaata vastapäätä.[3]

Dneprin–Bugin estuaari on Mustanmeren kalastusalue ja suiston vesissä elää yli 60 joki- ja merikalalajeja, myös laaja valikoima selkärangattomia. Vielä 1970-luvulla täältä pyydettiin 15 000 tonnia kalaa vuosittain. Vuodesta 1995 lähtien yli 30 kotoperäistä kalalajia on kadonnut suistoalueen vesistä. Joskus Mustanmeren delfiinit uivat suistoon Inhuletsin suulle asti.[13][16] Sodan johdosta monet alueen delfiineistä ja pyöriäisistä ovat kuolleet räjähdyksiin tai sotakoneiston käyttämä kaikuluotaintekniikka on sekoittanut niiden navigointikyvyn, minkä seurauksena eläimet ovat paleltuneet hengiltä tai kuolleet nälkään.[17] Dneprin–Bugin estuaari on Kinburnin niemimaalla sijaitsevan Biloberežžja Svjatoslavan kansallispuiston pohjoisraja ja kotipaikka, mikä on erittäin tärkeä lintujen muuton kannalta.[18]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e f g h i M.F.Bojko: Дніпровсько-Бузький лиман (Dneprin-Bugin limaani) 2008. Encyclopedia of Modern Ukraine ukr. Енциклопедія Сучасної України , Entsyklopedija Sutšasnoji Ukrajiny. Viitattu 26.6.2024. (ukrainaksi)
  2. ↑ a b c d e Nina Bogutskaya, Jennifer Hales: Temperate floodplain rivers and wetlands. Drainages flowing intoThe Black Sea (Mediterranean and northeastern Atlantic). Dnieper-South Bug (Lauhkeat tulvajoet ja kosteikot. Mustallemerelle virtaavat valumat (Välimeri ja Koillis-Atlantti). Dnepr-Etelä-Bug) FEOW. Viitattu 26.6.2024. (englanniksi)
  3. ↑ a b c d Дніпровсько-Бузький лиман (Dneprin-Bugin limaani) Matka kautta Ukrainan (Мандруй Україною). Viitattu 26.6.2024. (ukrainaksi), (englanniksi), (venäjäksi)
  4. ↑ a b c Дніпро-Бузький лиман (Dneprin-Bugin limaani) Rivnefish. Viitattu 26.6.2024. (ukrainaksi)
  5. ↑ a b c Kira Slepchuk, Tatyana Khmara, Ekaterina Mankovskaya: Extrime deteriorationof water quality and fish suffocation phenomena in the marine estuary (Veden laadun äärimmäinen heikkeneminen ja kalojen tukehtumisilmiöt meren suistossa) elokuu 2016. ResearchGate GmbH. Viitattu 26.6.2024. (englanniksi)
  6. ↑ a b c Dnipro-Boh Estuary (Dneprin-Bugin (Bohin) estuaari) Internet Encyclopedia of Ukraine. Viitattu 26.6.2024. (englanniksi)
  7. ↑ a b c d e Oleksandra Hurova: Очаків: курортна зона Миколаївщини з багатою історією (Otšakiv: Mykolajivin alueen lomakohde, jolla on rikas historia) 23.11.2022. Mykolaiv. Viitattu 26.6.2024. (ukrainaksi)
  8. ↑ a b c d Tatyana Leva: Дніпровсько-Бузький лиман (Dneprin-Bugin limaani) 1.9.2022. Mykolaiv. Viitattu 26.6.2024. (ukrainaksi)
  9. ↑ a b c d Дніпровсько-Бузький лиман (проблеми) (Dneprin-Bugin limaani (ongelmat)) 22.5.2020. Tieto- ja analyyttinen foorumi Megalodon kalastuksen kehittämistä varten (ukr. Мегалодон. Інформаційно-аналітична платформа розвитку рибного господарства). Viitattu 26.6.2024. (ukrainaksi)
  10. ↑ Relaatio: Dnieper–Bug Estuary (9419998) (Relaatio:Dneprin-Bugin Estuaari (941999)) OpenStreetMap. Viitattu 26.6.2024. (englanniksi)
  11. ↑ Дніпро-Бузький лиман (Dneprin-Bugin limaani) KoloKray. Viitattu 26.6.2024. (ukrainaksi)
  12. ↑ a b J.О.Ambroz: Дніпровсько-Бузький лиман (Dneprin-Bugin limaani) 1989. Ukrainan maantieteen tietosanakirja Tom 1: A-Ž (Географічна енциклопедія України. Т. 1. А–Ж). Viitattu 26.6.2024. (ukrainaksi)
  13. ↑ a b c Перлина Миколаївщини: місце, де Дніпро-Бузький лиман впадає в Чорне море (Mykolajivin alueen helmi: paikka, jossa Dneprin-Bugin suisto virtaa Mustaanmereen) 9.10.2019. Valtion maanparannus-, kalastus- ja elintarvikeohjelmien kehittämisviraston Mustanmeren alueen hallinto (ukr. Чорноморське басейнове управління Державного агентства з розвитку меліорації, рибного господарства та продовольчих програм). Viitattu 26.6.2024. (ukrainaksi)
  14. ↑ Національний природний парк “Білобережжя Святослава” (Biloberežžja Svjatoslavan kansallispuisto) Ukrainan luonnonsuojelusäätiö (ukr. Природно-заповідний фонд України , Prirodnyi fond Ukrainy). Viitattu 26.6.2024. (ukrainaksi), (englanniksi)
  15. ↑ росіяни обстрілюють Дніпровсько-Бузький лиман, щоб завадити Україні відновити судноплавство — Наталія Гуменюк (Venäläiset pommittelevat Dneprin-Bugin suistoa estääkseen Ukrainaa aloittamasta merenkulkua uudelleen - Nataliya Humenyuk) 20.2.2024. АрміяInform. Viitattu 26.6.2024. (ukrainaksi)
  16. ↑ Про Дніпро-Бузький лиман та його водних мешканців (Tietoja Dneprin-Bugin-suistosta ja sen vesistöistä) 24.2.2021. Valtion maanparannus-, kalastus- ja elintarvikeohjelmien kehittämisviraston Mustanmeren alueen hallinto (ukr. Чорноморське басейнове управління Державного агентства з розвитку меліорації, рибного господарства та продовольчих програм). Viitattu 26.6.2024. (ukrainaksi)
  17. ↑ Pasi Lapinkangas: Ukrainan sodan karmea vaikutus: delfiinejä räjähtää hengiltä. Mustanmeren valaskanta on vaarassa kuolla sukupuuttoon sodan seurauksena, uusi tutkimus varoittaa 12.4.2023. Ilta Sanomat. Viitattu 26.6.2024.
  18. ↑ Oleksii Vasyliuk: Pollution of the Bug estuary following damage to Mykolaiv’s main wastewater treatment facility (Bugin estuaarin saastuminen Mykolajivin pääjätevedenkäsittelylaitoksen vaurioitumisen seurauksena) 9.9.2022. Ukraine War Environmental Consequences. Working Group. Viitattu 26.6.2024. (englanniksi), (ukrainaksi), (venäjäksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Dneprin–Bugin_estuaari&oldid=22478646”