Dimetyylisulfidi

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Dimetyylisulfidi
Dimethyl sulfide structure.svg
Dimethyl-sulfide-3D-vdW.png
Tunnisteet
CAS-numero 75-18-3
SMILES CSC
Ominaisuudet
Kemiallinen kaava C2H6S
Ulkomuoto väritön neste
Tiheys 0,85 g/cm3 g/cm³
Sulamispiste - 98 °C (175 K)
Kiehumispiste 37,3 °C (236 K)
Liukoisuus ei liukene

GHS-pictogram-flamme.svg GHS-pictogram-exclam.svg

Dimetyylisulfidi on orgaaninen yhdiste (sulfidi), joka on normaaliolosuhteissa olomuodoltaan väritöntä nestettä, jolla on tunnusomainen epämiellyttävä haju. Se on yksinkertaisin tioeetteri, eli yhdiste, jossa eetterin hapen tilalla on rikki. Sen kemiallinen kaava on C2H6S ja rakennekaava on CH3SCH3. Dimetyylisulfidista käytetään myös nimityksiä tiobismetaani ja metyylisulfidi. Dimetyylisulfidia vapautuu pieniä määriä esimerkiksi kaalia ja maissia keitettäessä.

Dimetyylisulfidin moolimassa on 62,1 g/mol, sulamispiste - 98 °C, kiehumispiste 37,3 °C, suhteellinen tiheys 0,85 g/cm3 (vesi = 1,0 g/cm3), leimahduspiste - 49 °C, itsesyttymislämpötila 205 °C ja CAS-numero 75-18-3. Dimetyylisulfidi ei liukene veteen.

Luonnossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dimetyylisulfidi on yleisin ilmakehään haihtuva eloperäinen rikkiyhdiste. Valtamerissä sitä vapauttaa kasviplankton. Se hapettuu erilaisiksi rikkiyhdisteiksi, kuten rikkidioksidi, dimetyylisulfoksidi, dimetyylisulfoni, metaanisulfonihappo ja rikkihappo. Ilmakehässä rikkihappo muodostaa aerosolin, joka toimii pilvien muodostumisen ytimenä. Dimetyylisulfidi vaikuttaa siten viilentävästi maapallon ilmastoon.

Ympäristö- ja terveysvaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dimeetyylisulfidi omaa kaalimaisen hajun, joka pitoisuuden noustessa muuttuu hyvin vastenmieliseksi. Kynnys haistamiseen ihmisillä on 0.02−0.1 ppm. DMS on vetysulfidin, metaanitiolin ja dimetyylidisulfidin kanssa mätänemisen, sekä sulfaattisellunkeiton tunnusomaisen hajun komponentti.

Dimetyylisulfidi on tulenarkaa ja ärsyttää silmiä ja ihoa.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.