Digimarkkinasäädös
| Digimarkkinasäädös | |
|---|---|
| Oikea nimi | Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2022/1925, annettu 14 päivänä syyskuuta 2022, kilpailullisista ja oikeudenmukaisista markkinoista digitaalialalla ja direktiivien (EU) 2019/1937 ja (EU) 2020/1828 muuttamisesta (digimarkkinasäädös) |
| Vaikutusalue |  Euroopan unioni |
| Lainsäätäjä | |
| Celex-numero | 32022R1925 |
| Annettu | 14. syyskuuta 2022 |
| Voimassa | 1. marraskuuta 2022 |
| Lainsäädäntö | |
| Ehdottaja | Euroopan komissio |
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2022/1925 eli digimarkkinasäädös (engl. Digital Markets Act, DMA) on Euroopan unionin (EU) asetus, jonka tarkoituksena on varmistaa korkeampi kilpailu Euroopan digitaalisilla markkinoilla estämällä suuria yhtiöitä käyttämästä väärin markkinavoimaansa ja sallimalla uusien toimijoiden tulon markkinoille.[1][2] DMA:ssa säädetään useita velvoitteita, joita nimettyjen portinvartijoiden tulee noudattaa. Jos sääntöjä ei noudateta, käytössä on seuraamusmekanismeja, mukaan lukien sakot, jotka ovat enintään 10 prosenttia maailmanlaajuisesta liikevaihdosta.[3][4]
Maaliskuuta 2022 Euroopan parlamentin ja neuvoston neuvottelijat pääsivät alustavasti sopuun asetuksen tekstistä.[5] Asetus astui voimaan 1. marraskuuta 2022 ja tuli sovellettavaksi 2. toukokuuta 2023.[6][7]
Säädös koskee Euroopan unionin suurimpia digitaalisia alustoja. Niitä kutsutaan säädöksessä ”portinvartijoiksi”, ja tullakseen nimitetyksi tällaiseksi yhtiöllä täytyy olla ”vakiintunut ja kestävä” markkina-asema tiettyyn luokkiin kuuluvilla digitaalisilla alustoilla ja täyttää myös tietyt käyttäjien määrään, liikevaihtoon tai pääomaan liittyvät kriteerit.[8][4]
Euroopan komissio julkaisi syyskuussa 2023 portinvartijat, joita DMA tulee koskemaan. Niiden joukossa on neljä sosiaalisen median verkostoa (TikTok, Facebook, Instagram, LinkedIn); kuusi ”välittäjäpalvelua” (Google Maps, Google Play, Google Shopping, Amazon-verkkokauppa, iOS App Store, Meta-verkkokauppa); kolme ADS- eli mainosjakelujärjestelmää (Google, Amazon ja Meta); kaksi selainta (Chrome, Safari); kolme käyttöjärjestelmää (Google Android, iOS, Windows PC OS); kaksi N-IICS tai pikaviestintäjärjestelmää (WhatsApp, Facebook Messenger); yksi hakukone (Google); ja yksi videoiden jakojärjestelmä (YouTube).[9]
Säädöksen nojalla portinvartijoiden on muun muassa varmistettava perustoimintojen yhteensopivuus eri palveluiden välillä. Portinvartijat eivät saa suosia omia palveluitaan ja tuotteitaan esimerkiksi hakutuloksissa.[10]
Vaikutus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yelpin väitteiden mukaan muutoksella on päinvastaiset vaikutukset kuin on tavoitteena. Tavoitteena on ohjata enemmän käyttöä suurten yritysten kilpailijoihin, mutta muutoksien jälkeen kuluttajat pysyvät entistä enemmän suurten yritysten asiakkaina. Googlen mukaan he ovat tehneet yli 20 muutosta, jotta Yelpin kaltaisilla palveluilla on enemmän mahdollisuuksia näkyä tuloksissa. Yelpin liikevaihdosta alle yksi prosentti on peräisin Yhdysvaltain ulkopuolelta.[11]
Brave Software, Mozilla ja Vivaldi ovat kertoneet selaimiensa asennusmäärien kasvusta säädöksen tultua voimaan. Vivaldin toimitusjohtaja Jon von Tetzchner kritisoi tilannetta, koska se ei vielä vaikuta laajempaan Eurooppaan, kuten Norjaan ja Islantiin.[12]
Open Web Advocacy (OWA) on kiinnittänyt huomiota erilaisiin sovellusohjelmiin integroituihin selaimiin. Open Web Advocacyn mukaan sovelluksiin integroidut selaimet toimivat eri säännöillä kuin itsenäiset verkkoselaimet. Muun muassa Tim Berners-Lee on kirjoittanut suljettujen järjestelmien haitoista.[13]
Toimeenpano
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kesäkuussa 2024 Euroopan komissio syytti Applea kilpailun rajoittamisesta sovelluskauppa App Storessa. Komissio ilmoitti alustavassa lausunnossaan katsovansa, että sovelluskaupan säännöt ovat ristiriidassa DMA:n kanssa.[14]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ EU:n digimarkkinasäädös varmistaa oikeudenmukaiset ja avoimet digitaalialan markkinat Euroopan komissio. Viitattu 26.3.2022.
- ↑ Silvia Amaro: EU announces sweeping new rules that could force breakups and hefty fines for Big Tech CNBC. 15.12.2020. Viitattu 26.3.2022. (englanniksi)
- ↑ Cristina Caffarra, Fiona Scott Morton: The European Commission Digital Markets Act: A translation VoxEU.org. 5.1.2021. Viitattu 26.3.2022.
- 1 2 Regulating big tech: the Digital Markets Act | Bruegel bruegel.org. Viitattu 26.3.2022. (englanniksi)
- ↑ Deal on Digital Markets Act: ensuring fair competition and more choice for users | News | European Parliament www.europarl.europa.eu. 24.3.2022. Viitattu 26.3.2022. (englanniksi)
- ↑ Francesco Libera: DMA: EU Publishes The New Digital Markets Act privacyworld.blog. 13.10.2022. Viitattu 5.2.2024. (englanniksi)
- ↑ EU:n uudet digisäädökset, digimarkkinasäädös (DMA) ja digipalvelusäädös (DSA) voimaan marraskuussa finlex.fi. Arkistoitu 9.12.2023. Viitattu 6.2.2024.
- ↑ EUR-Lex - 52020PC0842 - EN - EUR-Lex eur-lex.europa.eu. Viitattu 26.3.2022.
- ↑ Natasha Lomas: EU confirms six (mostly US) tech giants are subject to Digital Markets Act TechCrunch. 6.9.2023. Viitattu 24.6.2024. (englanniksi)
- ↑ EU:n uudet digisäädökset, digimarkkinasäädös (DMA) ja digipalvelusäädös (DSA) voimaan marraskuussa finlex.fi. Arkistoitu 9.12.2023. Viitattu 6.2.2024.
- ↑ Paresh Dave: Yelp: It’s gotten worse since Google made changes to comply with EU rules arstechnica.com. 24.2.2024. Viitattu 25.2.2024. (englanniksi)
- ↑ Thomas Claburn: Oh look, cracking down on Big Tech works. Brave, Firefox, Vivaldi surge on iOS theregister.com. 14.3.2024. Viitattu 19.3.2024. (englanniksi)
- ↑ Thomas Claburn: In-app browsers are still a privacy, security, and choice problem theregister.com. 27.3.2024. Viitattu 27.3.2024. (englanniksi)
- ↑ Applea epäillään EU:n kilpailusääntöjen rikkomisesta Yle Uutiset. 24.6.2024. Viitattu 24.6.2024.