Difenyylimetaani
| Difenyylimetaani | |
|---|---|
 |
|
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | C13H12 |
| Moolimassa | 168,234 g/mol |
| Sulamispiste | 25,4 °C[1] |
| Kiehumispiste | 264,3 °C[1] |
| Tiheys | 1,006 g/cm3[1] |
| Liukoisuus veteen | Veteen liukenematon, liukenee orgaanisiin liuottimiin[1] |
Difenyylimetaani eli bentsyylibentseeni (C13H12) on orgaaninen yhdiste, jossa metaaniin on liittynyt kaksi fenyyliryhmää. Difenyylimetyyliryhmää nimitetään yleisemmin bentshydryyliksi.
Difenyylimetaania valmistettiin ensimmäisen kerran vuonna 1871 bentsyylikloridin ja bentseenin välisellä reaktiolla sinkin tai kupari(I)oksidin läsnä ollessa. Kyseisellä Friedel–Crafts-reaktiolla yhdistettä tuotetaan nykyäänkin teollisesti, joskin katalyyttinä käytetään tyypillisesti alumiinikloridia, joskus myös rikkihappoa tai polyfosforihappoja tai muita happokatalyyttejä. Difenyylimetaania voidaan tuottaa myös bentseenin ja bentsaldehydin välisellä reaktiolla.[2]
Difenyylimetaani voi reagoida sekä alifaattisen että aromaattisen yhdisteen tavoin. Yhdistettä voidaan käyttää synteettisen kemian lähtöaineena esimerkiksi hapettamalla hapen ja kromi- tai typpihapon avulla saadaan bentsofenonia ja katalyyttisellä vetypelkistyksellä disykloheksyylimetaania. Difenyylimetaanilla on kurjenpolvien kaltainen tuoksu minkä vuoksi sitä käytetään hajusteena saippuoissa. Muita käyttökohteita yhdisteellä on muun muassa polymeeri- ja väriaineteollisuudessa.[1][2]
Bentshydryyliyhdisteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Difenyylimetaanin johdannainen bromidifenyylimetaani (C13H11Br) eli bentshydryylibromidi on eräs synteettisten antikolinergien ja antihistamiinien valmistuksessa yleisesti käytettävä yhdiste.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- PubChem: Difenyylimetaani (CID 7580) (englanniksi)
- ChemSpider: Difenyylimetaani (7299)[vanhentunut linkki] (englanniksi)
- ChemBlink: Diphenylmethane (englanniksi)