Dekaboraani
| Dekaboraani | |
|---|---|
 |
|
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | B10H14 |
| Moolimassa | 122,212 g/mol |
| Ulkomuoto | Värittömiä kiteitä |
| Sulamispiste | 99,6 °C[1] |
| Kiehumispiste | 213 °C |
| Tiheys | 0,9 g/cm3 [1] |
| Liukoisuus veteen | Liukenee hieman kylmään veteen |
Dekaboraani (B10H14) on suhteellisen vakaa boorin ja vedyn muodostama molekyyliyhdiste.
Ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Huoneenlämpötilassa dekaboraani on värittöminä kiteinä. Aine voi reagoida räjähdysmäisesti hapettimien kanssa sekä muodostaa räjähtäviä seoksia halogeeneja sisältävien aineiden ja eetterien kanssa. Aine liukenee pienissä määrin kylmään veteen, mutta kuuma vesi hajottaa yhdisteen.[1]
Valmistus ja käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Dekaboraania on mahdollista tuottaa pienimassaisempien boraanien pyrolyysillä. Esimerkiksi diboraanin pyrolyysi tuottaa dekaboraania kohtuullisella saannolla.[2]. Ainetta on mahdollista valmistaa myös natriumborohydridistä tetradekahydroundekaboraatti--ionivälituotteen avulla.[3]
Dekaboraania käytetään orgaanisen kemian synteeseissä pelkistimenä, mutta sen teho on vain kohtalainen. Dekaboraanin avulla voidaan muuttaa aromaattiset aldehydit vastaaviksi metyyli- tai etyylieettereiksi. Typen läsnä ollessa aldehydit ja ketonit voidaan myös pelkistää vastaaviksi amiineiksi. Pyrrolidiinin ja ceriumkloridin käyttäminen dekaboraanin kanssa tekee reaktiosta selektiivisemmän ja siten käyttökelpoisen. N-alkyyliaminobentseenejä voidaan valmistaa nitrobentseeneistä aminaatioreaktiolla käyttämällä dekaboraania.[4]
Turvallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Dekaboraani on myrkyllinen aine. Aineen joutuminen hengitysteihin tai sen nieleminen aiheuttaa hengenahdistusta, huonovointisuutta ja tasapainon väliaikaisen menetyksen. Oireet voivat ilmetä vasta kahden vuorokauden kuluttua aineelle altistumisesta. Pitkäaikainen altistus dekaboraanille voi johtaa muutoksiin keskushermostossa.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Dekaboraanin kansainvälinen kemikaalikortti Viitattu 1.2.2009
- ↑ R. J. Polak, Clayton Obenland: Pyrolysis of Diborane. Formation of Decaborane in Continuous Flow Reactor Ind. Eng. Chem. Prod. Res. Dev., 1964, 3 (3), pp 234–238. ACS Publications. Viitattu 1.2.2009. (englanniksi)
- ↑ Gary B. Dunks, Kathryn. Barker, Eddie. Hedaya, Catherine. Hefner, Kathy. Palmer-Ordonez, Peter. Remec: Simplified synthesis of decaborane(14) from sodium tetrahydroborate via tetradecahydroundecaborate(1-) ion Inorg. Chem., 1981, 20 (6), pp 1692–1697. ACS Publications. Viitattu 1.2.2009. (englanniksi)
- ↑ Decaborane Organic Chemistry Portal. Viitattu 1.2.2009. (englanniksi)