Darja Poljudova

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Darja Vladimirovna Poljudova (s. 4. helmikuuta 1989 Quvasoy, Uzbekistan) on venäläinen bloginpitäjä ja vasemmistolainen kansalaisaktivisti. Hän asuu Krasnodarissa.[1]

Poljudova kritisoi Venäjän viranomaisten toimintaa ja Krimin liittämistä Venäjään. Hän on osallistunut myös mielenosoituksiin, joissa hän on joutunut useasti pidätetyksi.[2]

Tuomio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Poljudova oli ensimmäinen, joka sai syytteen ja tuomittiin keväällä 2014 voimaan tulleen separatismipykälän perusteella. Hänet pidätettiin elokuussa 2014 ”kehottamisesta Venäjän federaation alueellista koskemattomuutta loukkaaviin toimiin” (separatismisyyte) ja ”kehottamisesta ääritoimintaan” (ekstremismisyyte).[2]

Syytteet tulivat Poljudovan VKontakte-sivullaan julkaisemista Ukrainaan liittyviä jutuista. Separatismisyyte tuli siitä, että hän jakoi toisen käyttäjän asiattoman kommentin, joka käsitteli Krasnodarin etnisten ukrainalaisten väitettyjä vaatimuksia liittyä osaksi Ukrainaa. Kehottamisena ääritoimintaan viranomaiset pitivät Poljudovan itsestään julisteen kanssa julkaisemaa valokuvaa. Julisteessa luki "Ei sotaa Ukrainaan, vaan vallankumous Venäjälle!" Toinen ääritoiminnaksi tuomittu teko oli Poljudovan kommentti, jonka mukaan tilanne Venäjällä on sietämätön ja venäläisten pitäisi seurata Maidanin aktivistien esimerkkiä, mennä kaduille ja kaataa hallitus.[3]

Poljudova tuomittiin kahden vuoden vankeuteen oikeudenkäynnissä 21. joulukuuta 2015. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty pitää Poljudovaa tuomion vuoksi mielipidevankina ja kampanjoi hänen vapauttamisensa puolesta ja ilmaisunvapauden puolesta Venäjällä.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Russia’s Political Prisoners: The Updated List Institute of Modern Russia. 10.12.2014. Arkistoitu 27.5.2016. Viitattu 18.5.2016. en-US
  2. a b c Vihelletään peli poikki - Venäjän vapautettava mielipidevangit - Amnesty Amnesty. Viitattu 18.5.2016. fi-FI[vanhentunut linkki]
  3. Dispatches: The Crime of Speaking Up in Russia Human Rights Watch. 22.12.2015. Viitattu 18.5.2016.