Cunomor

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Cunomor tai Conomor oli historiallinen hallitsija, jonka alueet käsittivät osia Cornwallista ja Bretagnesta brittien muuttoliikkeiden aikana suurin piirtein vuosien 550 ja 560 välillä. Sittemmin hänestä tuli myös kirjallisuuden hahmo.

Historialliset lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Cunomorin nimi on johdettu brittiläisestä nimestä Cunomāros, joka viittaa suurien koirien omistajaan. Koira eli cunes oli puolestaan yleinen kelttiläinen kenning eli kiertoilmaus sotureista.[1]

Cunomor tunnetaan eri historiallisista lähteistä niin Britanniasta kuin nykyisestä Ranskatakain. Gregorius Toursilainen käyttää hänestä nimeä Chonomor teoksessaan Historia Francorum. Hänen mukaansa Cunomor oli yksi Bretagnen kreiveistä (comes). Gregoriuksen tarinassa Cunomor piilottaa erään Macliav-nimisen päällikön vihollisiltaan hautaamalla tämän tumulukseen väittäen tämän olevan kuollut, vaikka todellisuudessa hänellä oli henkireikä. Macliav oli Kaakkois-Bretagnessa sijainneen Bro-Uuerocin hallitsija Uuerocin (Waroch) isä. Uueroc tunnetaan kansanperinteessä myös Cunomorin vihollisena. Cunomor esiintyy myös Uurmonocin kirjoittamassa pyhän Paul Aurelianuksen kirjassa, jossa hän kertoo brittiläisestä kuninkaasta Marcus, joka tunnetaan myös nimellä Quonomorius. Cunomor esiintyy edelleen myös muita varhaisia pyhimyksiä, kuten Gildasia ja Samsonia käsittelevissä teoksissa.[1]

Englannin kanaalin toisella puolella Cornwallissa lähellä Foweyta sijaitsee Castle Doren linnavuori. Paikalta tunnetaan 500-luvulla tehty kaiverrus, joka kuuluu seuraavasti: "[D]RVSTA / NVSHICIACIT / CVNO[M]ORIFILIVS". Teksti kuuluu mahdollisesti suomeksi "Tässä lepää Drustan, Cunomoruksen poika". Jos tekstiä tulkitaan oikein on mahdollista, että Drustan on kuningas Arthurin legendojen Tristanin historiallinen esikuva. Legendassaa esiintyy myös kuningas Mark, joka voidaan Uurmonocin maininnan muakisesti yhdistää puolestaan Cunomoriin.[1]

Kirjallisuudessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Cunomorista kehkeytyi Pyhän Cadocin kirjassa kuningas Arthurin kaltainen legendaarinen pahan kuninkaan hahmo. Albert Le Grandin 1600-luvun ranskalaisella kirjalla Vies des saints de la Bretagne armorique oli huomattava vaikutus sittempiin mainintoihin. Le Grand kuvailee Cunomoria sanoin "Comte de Cornoüaille, un meschant et vicieux Seigneur, nommé Comorre", eli suomeksi vapaasti kääntäen "Cornwallin kreivi, paha ja säälimätön herra, nimeltään Comorre". Le Grandin tarinassa Le Grand sieppaa ja murhaa Vannesin kreivi Guerocin tyttären Triphinen, jonka Pyhä Gildas sittemmin herättä takaisin henkiin.[1]

Le Grandin tarinan bretoniksi kirjoitetussa muunnelmassa Buez ar zent esiintyy Comorren ja Triphinen poika Treveur. Treveur syntyy Triphinen henkiin herättämisen jälkeen. Comorre erotetaan kirkosta ja hän pakenee Menez Bren kukkuloille. 1800-luvulla kansantarinoita keränneen Émile Souvestren ritari Siniparta-tyylisessä tarinassa Comorre on Cornwallin jättiläiskuningas. Comorre on saanut ennustuksen, jonka mukaan hänen ensimmäinen poikansa murhaa hänet. Vainoharhaisena Comorre murhaa itse neljä ensimmäistä vaimoaan ennustuksen takia. Hänen uusi vaimona Triphine löytää aikaisempien vaimojen haudat ja päättää paeta. Comorre saa hänet lopulta kiinni ja hänet teloitetaan.- Gildas puuttuu jälleen peliin herättäen Triphinn kuolleista, jonka jälkeen Triphine synnyttää pojan. Poika puhuu heti syntyessään ja vaatii oikeutta. Comorren linna sortuu ja hän saa surmansa.[1]

  1. a b c d e John T. Koch: Celtic Culture - A Historical Encyclopedia, s. 521. ABC-CLIO, 2006. ISBN 1-85109-445-8. (englanniksi)