Cuanza
| Cuanza | |
|---|---|
 |
|
| Maanosa | Afrikka |
| Maat |
 Angola |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Pinta-ala | 152 570 km² [1] tai noin157000[2] |
| Joen uoman kohteita | |
| Alkulähde | Bién ylänkö |
| Laskupaikka | Atlantti |
| Sivu-uomat | Cutato River (en) (käännä suomeksi), Lucala (en), Luando River (d) (käännä suomeksi), Chucuaval (d), Luâmbua stream (d) (käännä suomeksi), Cuquema stream (d) (käännä suomeksi), Cuiba River (d) (käännä suomeksi), Cunhinga Stream (d) (käännä suomeksi) |
| Mittaustietoja | |
| Lähdekorkeus | yli 1 500 m mpy. [2] |
| Pituus | 965 km |
| Keskivirtaama | 825 kuutiometriä sekunnissa |
| Muuta | |
 |
|
| Muualla | Wikimedia Commons |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Kwanza (port. Rio Kwanza[3][4]) tai Cuanza on eräs Angolan suurimmista joista.[1][3] Se sijaitsee maan keskiosissa ja laskee Atlantin valtamereen juuri Angolan pääkaupungin Luandan eteläpuolella.[5] Joen mukaan on nimetty kaksi angolalaista maakuntaa, Cuanza Norte ja Cuanza Sul. Myös Angolan rahayksikkö on saanut nimensä joesta.
Kwanzan alkulähde sijaitsee yli 1 500 metrin korkeudessa Keski-Angolassa.[2] Joki on 965 kilometriä pitkä, ja sen sivujokia ovat Kuiva, Luando ja Lucala. Noin 255 (240) kilometriä joen alajuoksusta on ollut kuljettavissa merelle saakka pienillä jokilaivoilla,[5][3] Toisaalta joessa on osia joissa ei voi navigoida;[6] joen keski- ja yläjuoksulla siinä on koskia ja joki virtaa selkeässä jokiuomassa.[5] Joen alaosaakin käytetään verraten vähän laivaliikenteeseen, koska haasteena on veden mataluus kuivalla kaudella ja joensuun paikkaansa vaihtavat hiekkasärkät. Lisäksi Luanda-Malanje -rautatie seuraa jokiuomaa, ja vähentää laivakuljetusten tarvetta.[5] Joen oikeanpuoleinen haara Lucala on myös navigoitavissa ja tunnetaan joen varrella sijaitsevasta 100-metrisestä vesiputouksestaan.[5]
Kwanzan valuma-alue on laajuudeltaan runsas 150 000 neliökilometriä (152 570 km²[1] tai noin 157 000 km²[2]) ja sijaitsee maan keskivaiheilla ja alueen keskimääräinen vuosisademäärä on 900 millimetriä. Korkeimmillaan sademäärä on yläjuoksun ylänköalueilla (noin 1 400 mm) ja keskimäärin alimmillaan suuaukon lähettyvillä (vain 400 mm). Vuodet eivät ole veljeksiä, ja suurin keskimääräinen vuosisademäärä (1 490 mm) näkyi suurina Cambambessa havaittuina tulvina. Matalin havaittu vuosisademäärä on ollut 828 mm. Kuivimmat kuukaudet ovat yleensä heinä-lokakuussa (kuiva kausi, ei juuri sadetta). Helmi-kesäkuulle osuu puolestaan sadekausi.[2]
Vesivoimalat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] |
Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Merkinnän syy: 4. vesivoimalapatoa on rakennettu jo pitkälle, siitä voisi lausua. Voisi selkeyttää patojen/voimaloiden faktoja taulukoimalla. Samalla leipätekstiä voisi sujuvoittaa. Kartta voimaloiden sijainnista? |
Joen tai sen sivuhaarojen valjastamisesta vesivoiman tuotantoon on tehty monia laskelmia ja suunnitelmia vuosien saatossa.[2] Pääuoman alajuoksulle on rakennettu kolme patoa vesivoimaloineen, ja neljännen rakentaminen on pitkällä (2025). Padoista vanhin on alimpana, hieman Dondon kaupungista ylävirtaan sijaitseva Cambamben pato (1963).[5][2] Sen allas on 20 miljoonan kuutiometrin kokoinen, voimalaan on asennettu 260 MW:n generaattorit[2]. Tällä tuotetaan sähköä Angolan pääkaupunki Luandalle ja pato mahdollistaa kasteluveden säätelyn Cuanzan alajuoksulla.[5] Uudempi padoista on idempänä sijaitseva Capandan vesivoimalaitos, joka otettiin käyttöön 2004. Sen tekojärvi on 4 450 miljoonaa kuutiometriä, voimalaitoksessa on kapasiteettiä 520 MW.[2] Eräiden tutkijoiden mukaan joen vesivoimakapasiteetistä oli vuonna 2016 hyödynnetty vasta pieni osa.[2] Vuonna 2017 otettiin käyttöön edellisiä suuremman, Capandasta 47 kilometriä alajuoksulle sijaitsevan Laúcan vesivoimalaitoksen ensimmäinen vaihe.[7] Padolla synnytetään 188 km²:n tekojärvi, jonka tilavuus on 5 621 m³.[8] Suurvoimalaitoksen suunnittelu ja rakentaminen maksoi noin 4,3 miljardia USD. Laúcan vesivoimalaitoksessa on yhteensä kuusi Francis-turbiinia (á 334 MW), ja näiden lisäksi pienempi 'ekologinen' 65,5 MW:n Francis-turbiini. Laúcan voimalaitoksen turbiinien joiden yhteenlaskettu kapasiteetti on noin 2 070 MW ja näillä odotetaan tuottavan luokkaa 8 640 GWh sähköä vuosittain.[9]
Maailmanperintölistan ehdokkuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vastapainona energiateolliselle hyödyntämiselle Angolan kulttuuriministeriö esitti Kwanzan käytävää Unescon maailman kulttuuriperinnön listalle, jonka ehdokaslistalla se on ollut vuodesta 2017.[6] Suurella ja luonnoltaan moni-ilmeisellä Angolalla on ennestään vain yksi vuonna 2017 hyväksytty kohde (Mbanza Kongo) varsinaisella kulttuuriperinnön maailmanlistalla.
Joesta rahayksikön nimeksi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Angolan perustuslain mukaisesti maalle luotiin 11. marraskuuta 1976 kansallinen rahayksikkö, kwanza (Kz). Se on kansakunnan perustajapresidentti António Agostinho Neton valitsema nimi, ja viittaa maan keskeisten osien läpi virtaavaan Kwanza-jokeen. Conselho da República äänesti uuden rahayksikön säätävästä laista ja presidentti allekirjoitti lain. Kwanza otettiin käyttöön Angolan rahana 8. tammikuuta 1977.[4]
-
Jokea yläjuoksulla Dondon lähistöllä. -
Laúcan vesivoimalaitoksen rakennustöitä Kwanzan uoman vieressä (2014). -
Capandan pato voimalaitoksineen (kuva vuodelta 2006). -
Uudempi Capandan pato voimalaitoksineen (kuva vuodelta 2012). -
Joen ylittävä silta.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Os principais rios de Angola welcometoangola.co.ao. Viitattu 21.2.2025. (portugaliksi)
- ↑ a b c d e f g h i j Byman H. Hamududu & Ånund Killingtveit: Hydropower Production in Future Climate Scenarios: The Case for Kwanza River, Angola Energies, 9 (5): 363- ; https://doi.org/10.3390/en9050363. 12.5.2016. MDPI (Basel, Switzerland). Viitattu 22.2.2025. (englanniksi)
- ↑ a b c Rios governo.gov.ao. Viitattu 21.2.2025. (portugaliksi)
- ↑ a b Notas e Moedas Banco Nacional de Angola, bna.ao. Viitattu 22.2.2025. (portugaliksi)
- ↑ a b c d e f g Cuanza River britannica.com. Viitattu 21.2.2025. (portugaliksi)
- ↑ a b Corredor do Kwanza – Paysage Culturel Unesco, unesco.org. Viitattu 21.2.2025. (ranskaksi)
- ↑ Aproveitamento Hidrelétrico de Laúca (otsake täällä) oec-eng.com. Viitattu 21.2.2025. (englanniksi)
- ↑ Laúca Hydropower Plant geg.pt. Viitattu 21.2.2025. (englanniksi)
- ↑ Laúca Hydroelectric Power Plant nsenergybusiness.com. 29.1.2021. Viitattu 21.2.2025. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Cuanza Wikimedia Commonsissa
