Constance Hultin

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Emilie Sophie Constance Hultin os. Wännman (21. joulukuuta 1803 Hammarland, Ahvenanmaa23. tammikuuta 1883 Södra Tjust, Småland, Ruotsi) oli Suomessa syntynyt ruotsalainen kirjailija.

Hultinin isä toimi Hammarlandin kirkkoherrana. Suomen sodan jälkeen 1809 perhe muutti Ruotsiin, jossa isä sai paikan Vimmerbyn kirkkoherrana 1811. Hultin sai kotoaan opetusta musiikin alalta keskittyen erityisesti harpun soittamiseen. Vaikka hän ei päässyt kouluun, hän tutustui monipuolisesti aikakauden kirjallisuuteen, muun muassa Schillerin, Goethen, Jean-Jacques Rousseaun ja Madame de Staëlin teoksiin.

Hultinin isän kuoltua hän meni 1822 naimisiin Jönköpingin rykmentissä kapteenina palvelleen Carl Magnus Hultinin kanssa ja muutti Kalmarin läänin Rumskullan pitäjään. Hultinin kirjallinen ura keskittyi 1850- ja 1850-luvuille. Hän julkaisi omille lapsilleen kertomiaan satuja, kirjoitti pari romaania ja eeppisen runoelman Aslögs saga. Viimeksi mainitun tekemiseen Hultin sai kannustusta runoilija J. L. Runebergiltä, jonka luona Hultinit vierailivat käydessään Suomessa.

Hultinit muuttivat 1840-luvun lopulla Södra Tjustiin Smålandiin, jossa he asuivat sitten lopun elämäänsä. Hultin jatkoi kirjallisia harrastuksiaan, ja viimeisen runonsa hän kirjoitti tammikuussa 1883 vähän ennen kuolemaansa.

Constance Hultinin poika, lääkäriksi valmistunut Måns Henrik Hultin (1830–1869), oli myös kirjailija. Hän pakinoi Ny Dagligt Allehanda -lehdessä nimimerkillä Måns Månsson.

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lördagskvällarne, lastenkirja. 1842
  • Ziguenerskan, romaani. 1842
  • Nemesis, romaani. 1845
  • Aslögs saga, eeppinen runoelma. P. Widerholm, Borgå 1847
  • Den gamla i skogen, lastenkirja. 1852
  • Blinda mormors sagor, lastenkirja. 1859
  • Adelstenar i sagoform, lastenkirja. 1861

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]