Colonial Parkwayn murhat

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Colonial Parkwayn murhat olivat ilmeisesti ainakin kahdeksan sarjamurhaajan suorittamaa murhaa Yhdysvaltain liittovaltion Virginian osavaltion Colonial Parkwaylla (tai sen lähistöllä) vuosina 1986-1989. [1] Tänä aikana kolme pariskuntaa murhattiin ja yksi pariskunta on kadonnut ja oletettu kuolleen. Neljän rikoksen yhteys on satunnainen, eikä epäiltyjä ole koskaan saatu kiinni.

Uhrit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen pariskunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäiset kaksi tunnettua uhria olivat Yhdysvaltain laivastoakatemian luokan 1981 valmistunut Cathleen Thomas, 27, ja College of William & Mary vanhempi Rebecca Ann Dowski, 21. 12. lokakuuta 1986, Columbus Day -viikonloppuna, heidän ruumiinsa löydettiin Thomasin valkoisesta Honda Civicistä, Colonial Parkwayn varrella Williamsburgissa Virginiassa. Thomas työskenteli arvopaperivälittäjänä murhan aikaan. Ruumiinavaus havaitsi köysipalovammoja kauloissa ja ranteista, kuristamisen merkkejä, heidän kurkkunsa oli viilletty auki, ja dieseliä kaadettiin ruumiiden ja auton päälle, mutta auto ei syttynyt. Heidän laukunsa ja rahansa löytyivät autosta. Vaikuttaa siltä, että Thomas saattoi kamppailla hyökkääjän kanssa, koska hänen sormiensa välistä löydettiin myöhemmin pala hiuksia. Thomas oli melkein mestattu. Molemmat naiset olivat täysin pukeutuneita, eikä ryöstöstä tai seksuaalisesta väkivallasta ollut näyttöä. Sitä pidettiin kaksoismurhana.

Toinen pariskunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syyskuun 20. päivänä 1987 David Knobling, 20, ja Robin Edwards, 14, ammuttiin kuoliaaksi James-joen etelärannalla Isle of Wightin piirikunnassa lähellä Smithfieldiä Virginiassa . Knoblingin musta Ford Ranger lava-auto löydettiin paikan pysäköintialueelta sillan vierestä. Auton pyyhkijänsulat ja radio olivat päällä. Kolme päivää myöhemmin Knoblingin isä ja etsintäryhmä löysivät ruumiit James-joen rannalta.

Kolmas pariskunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

10. huhtikuuta 1988 Christopher Newportin yliopiston opiskelijat Cassandra Lee Hailey, 18, ja Richard Keith Call, 20, ilmoitettiin kadonneiksi, kun he olivat osallistuneet juhliin University Squaren alueella Newport Newsissa ensimmäisillä treffeillään. Callin punainen Toyota Celica löydettiin seuraavana päivänä York River Overlookista, Colonial Parkwayn varrelta. Heidän ruumiitaan ei ole koskaan löydetty, mutta molempien oletetaan kuolleen.

Neljäs pariskunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syyskuun 5. päivänä 1989, juuri Labor Day -viikonlopun jälkeen, Annamaria Phelps, 18, ja Daniel Lauer, 21, katosivat matkalla Virginia Beachille. Phelps seurusteli Lauerin veljen kanssa, kun he katosivat. Lauerin auto, kultainen Chevrolet Nova, löydettiin pian hylättynä New Kentin lepopysäkiltä New Kentin piirikunnassa. 19. lokakuuta 1989 metsästäjät löysivät Phelpsin ja Lauerin luurankoiset ruumiit metsäiseltä alueelta Interstate 64:n varrelta Williamsburgin ja Richmondin välillä. Metsästäjät löysivät ruumiit hakkuutieltä noin neljänneksen mailin päässä Courthouse Roadista, noin kilometrin päässä New Kentin lepopysäkistä, josta Lauerin auto löydettiin. Ainakin yksi ruumiista näyttää saaneen pahoja veitsen aiheuttamia haavoja.

Medianäkyvyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1991 Virginian Pilot juoksi kolmiosaisen sarjan Colonial Parkwayn murhista toimittaja Greg Schneiderin toimesta, jolle annettiin pääsy FBI:n päätutkijalle Robert Meadowsille. Lehti julkaisi sarjan uudelleen vuonna 2010.

Vuonna 1996 ratkaisematon Colonial Parkwayn murhien tapaus esiteltiin kansallisessa televisiossa Real Stories of the Highway Patrol -ohjelmassa, joka esitettiin vuosina 1993–1999. Näyttelijä Steve Altes esitti tappajaa. 

Vuonna 2007 Cassandra Haileyn ja Keith Callin katoaminen ja oletettu murha esiteltiin Investigation Discovery -ohjelmassa Sensing Murder, jossa tutkijat toivat meedio Pam Coronadon sekä psykologi Laurie Campbellin saadakseen uusia näkemyksiä rikoksista. Ohjelma mainitsi, että tämä katoaminen saattaa olla osa Colonial Parkwayn murhia. Meedio Pam Coronado katsoi, että kaikki murhat liittyivät toisiinsa, mutta autojen sijainti ei ollut siellä, missä varsinainen väkivalta tapahtui.

Vuonna 2008 E! Entertainment Television esitteli täyspitkän dokumentin, THS Investigates Serial Killers on the Loose, jossa kerrotaan Colonial Parkwayn murhista.

Syyskuussa 2009 WTKR havaitsi, että eläkkeellä oleva ja nyt kuollut entinen FBI -valokuvaaja käytti lähes kahdeksaakymmentä erittäin graafista rikospaikkakuvaa Colonial Parkwayn murhien uhreista. [2] WTKR:n entinen tutkiva toimittaja Mike Mather havaitsi, että suuri osa todisteista, joita oli säilytetty yli kaksi vuosikymmentä, ei ollut vielä testattu DNA:n ja muiden jälkitodisteiden varalta. 

Tammikuussa 2010 FBI Norfolkin ja FBI:n päämajan ryhmä tapasi uhrien omaiset tiedottaakseen heille tutkinnan tilanteesta.

Vuonna 2010 Daily Virginian-Pilot julkaisi tapauksesta valokuvaesseen "A Cold Case Heats Up: The Colonial Parkway Murders"

Vuonna 2011 kirjailija Michelle McNamara, kirjailija I'll Be Gone in the Dark, Golden State Killer -sarjassa, myöhemmin HBO-sarjassa, julkaisi kaksiosaisen selvityksen Colonial Parkwayn murhista True Crime Diary -kirjassaan.

Vuonna 2013 Colonial Parkwayn murhat esiteltiin Investigation Discovery -televisiosarjassa Dark Minds, jonka isäntä oli todellinen rikoskirjailija M. William Phelps . [3]

Lokakuussa 2016 kerrottiin laajasti Colonial Parkwayn murhien 30-vuotisjuhlasta, mukaan lukien Daily Press -sanomalehden kahdeksanosaisesta multimediaesityksestä. [4]

Richmond Times Dispatch julkaisi 8. lokakuuta 2016 perusteellisen artikkelin Colonial Parkwayn murhatapauksen 30-vuotisjuhlasta: 30 vuoden jälkeen, uhrien sukulaiset toivovat taukoa tutkimuksesta

8. lokakuuta 2016 Virginian Pilot julkaisi syvällisen tarinan "The Killer Could Be There: 30 Years Later, Still No Answers in the Colonial Parkway Murders"

4. toukokuuta 2018 Colonial Parkwayn murhat käsiteltiin paneelikeskustelussa vuotuisessa "CrimeCon" tosirikolliskeskustelussa Nashvillessä. Entisen FBI:n erikoisagentti Maureen O'Connellin johtamassa paneelissa olivat uhrien perheenjäsenet ja asianajajat Joyce Call ja Bill Thomas sekä Blaine Pardoe, tapausta käsittelevän kirjan A Special Kind of Evil: The Colonial Parkway Serial Killings kirjoittaja.

25. kesäkuuta 2018 Listversen toimittajat julkaisivat uuden artikkelin "Ten Disturbing Facts About the Colonial Parkway Murders".

23. heinäkuuta 2018. WTVR News 6 Richmondissa kertoi, että saatavilla oli lisää DNA-todisteita Colonial Parkwayn murhia varten. [5]

Dateline NBC julkaisi 26. lokakuuta 2018 "Dateline Crime Capsule: The Colonial Parkway Murders", joka tarjosi katsauksen tapauksen historiaan.

Joulukuun 22. päivänä 2018 veteraanitoimittaja Mike Holtzclaw kirjoitti Daily Pressiin artikkelin Colonial Parkwayn murhien ilmiantajan Fred Atwellin poismenosta otsikolla "Entisen sijaisen kuoleman vuoksi Parkwayn uhrien perheet ihmettelevät, mitä hän tiesi."

The New York Times julkaisi 25. huhtikuuta 2019 tarinan DNA:n käytöstä Golden State Killer -tapauksessa, Colonial Parkwayn murhista ja muista ratkaisemattomista henkirikoksista nimeltä Ennemmin tai myöhemmin, serkkusi DNA tulee ratkaisemaan murhan.

The Washington Post julkaisi 30. heinäkuuta 2019 tarinan vastausten etsimisestä Colonial Parkwayn murhiin ja muihin tapauksiin nimeltä " Uhrit, perheet ja Amerikan jano todellisille rikostarinoille [6]

Forensic Genomics -julkaisu julkaisi 17. syyskuuta 2020 perheenjäsenen Bill Thomasin artikkelin, joka kattaa Colonial Parkwayn murhat nimeltä "The Family Perspective". [7]

Oxygen Network ilmoitti 15. tammikuuta 2021, että neliosainen tosirikossarja Lovers Lane Murders kattaa Colonial Parkwayn murhat. Neljässä jaksossa oli mukana entinen FBI -profiloija Jim Clemente sekä tutkijat, mukaan lukien entinen FBI -agentti Maureen O'Connell ja entinen syyttäjä Loni Coombs, sekä rikospaikan jälleenrakennusasiantuntija tohtori Laura Pettler. Sarja sai debyyttinsä 11.–12. helmikuuta 2021. [8]

4. helmikuuta 2021, ennen heidän Lovers Lane Murders -televisiosarjaansa, Oxygen Network julkaisi sarjasta klippejä, mukaan lukien "Miksi lainvalvonta ei julkaise kaikkia tietoja sellaisessa tapauksessa kuin Colonial Parkway Murders? [9] " ja "Teeskentelikö Colonial Parkway murhaaja olevansa lainvalvontaviranomainen?" [10]

9. helmikuuta 2021 Access Hollywood esitteli televisiosarjan Colonial Parkwayn murhista. [11]

The Daily Beast julkaisi 23. heinäkuuta 2021 artikkelin Colonial Parkwayn murhista, keskittyen ensisijaisesti Cathleen Thomasin ja Rebecca Dowskin murhaan, ensimmäisten tunnettujen Colonial Parkway -murhaajan uhrien uhreihin. [12]

Spingola-profiili[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesäkuussa 2010 uhrien perheet pyysivät apua eläkkeellä olevalta Milwaukeen poliisilaitoksen murhatietsivältä Steve Spingolalta. [13] Vuonna 2010 Spingola julkaisi Predators on the Parkwayn, 29-sivuisen aikakauslehtiartikkelin, jossa hän kertoi löydöstään. [14]

Spingola ehdotti, että murhat olisvat eri henkilöiden tekemiä, erityisesti Cathleen Thomasin ja Rebecca Dowskin murhat. Spingola uskoo, että Thomas–Dowskin rikokset liittyvät suoraan Lollie Winansin ja Julie Williamsin kuolemaan, kun heidän kurkkunsa löydettiin katkaistuina Shenandoahin kansallispuistossa, 180 mailia länteen Colonial Parkwaysta, vuonna 1996.

2010 Huomautus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2010 Annamaria Phelpsin asunnon laatikosta löydettiin seteli. Päiväämätön muistiinpano, jonka Phelps väitti kirjoittaneensa, osoitti, että hänen oli määrä tavata joku sinisessä pakettiautossa lepopysäkillä. [15] Vaikka Virginian osavaltion poliisi väittää, että tämän muistiinpanon tiedot on tutkittu aiemmin, yksi vuoden 1989 Phelps-Lauer-murhien aikana työskennellyistä osavaltion poliisin tutkijoista kertoi WAVY-TV :n televisiotoimittajalle, ettei hän "ei ollut tietoinen muistiinpanon olemassaolosta". [16]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Colonial Parkway murders - Crime Museum Crime Museum. Viitattu 2022-7-26.
  2. ↑ Mather, Mike. "Sensitive FBI photos from Colonial Parkway murders leaked to the public", September 22, 2009. 
  3. ↑ The Colonial Parkway Murders | Dark Minds Investigation Discovery. Viitattu 28.1.2018.
  4. ↑ "Parkway". Luettu heinäkuu 24, 2022. Archived from the original on toukokuu 27, 2019. 
  5. ↑ Staff: Authorities have 'potential perpetrator DNA' in Colonial Parkway murders, family says wtvr.com. July 23, 2018. Viitattu 31 January 2021.
  6. ↑ Peterson: Victims, Families and America's Thirst for True-Crime Stories The Washington Post Magazine. Viitattu 19 January 2021.
  7. ↑ Virhe: Lehtiviitemallineessa julkaisuparametri on pakollinen. [ Ohje ], {{{Vuosi}}}. doi:10.1089/forensic.2020.0002.
  8. ↑ Crist: Lovers' Lane Murders Sets Out to Solve the Infamous Colonial Parkway Murders online.com. January 15, 2021. Viitattu 25 January 2021.
  9. ↑ Why Would Law Enforcement Not Release All Records On A Case Like The Colonial Parkway Murders? oxygen.com. February 5, 2021. Oxygen. Viitattu 11 February 2021.
  10. ↑ Was The Colonial Parkway Killer Pretending To Be Law Enforcement? oxygen.com. February 2, 2021. Oxygen. Viitattu 11 February 2021.
  11. ↑ Who Committed The Lovers' Lane Murders? Inside The Unsolved Cases accessonline.com. Viitattu 11 February 2021.
  12. ↑ Rohrlich: Inside the Maddening Search for Virginia's Colonial Parkway Serial Killer July 23, 2021. The Daily Beast. Viitattu July 24, 2021.
  13. ↑ Burkett, Jon. "New Investigator Looking into the Colonial Parkway Murders", WTVR-TV, May 17, 2010. Luettu heinäkuu 24, 2022. Archived from the original on toukokuu 20, 2010. 
  14. ↑ Spingola: Predators on the Parkway, s. 37. Badger Wordsmith LLC, August 3, 2010.
  15. ↑ "New details published in Colonial Parkway murders". 
  16. ↑ Is note a break in Colonial Parkway murders? August 10, 2010. WAVY-TV. Arkistoitu October 30, 2010. Viitattu July 16, 2016.

Lue lisää[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Pardoe: A Special Kind of Evil: The Colonial Parkway Serial Killings. {{{Julkaisija}}}, 2017. 1002885656. ISBN 9781942266990. English
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Colonial_Parkwayn_murhat&oldid=21115063”