Colin Ireland

Colin Ireland (16. maaliskuuta 1954 Dartford, Kent – 21. helmikuuta 2012 Wakefieldin vankila, Länsi-Yorkshire, Yhdistynyt kuningaskunta) oli brittiläinen rikollinen ja sarjamurhaaja. Hänen uhreikseen joutui viisi homoseksuaalimiestä maalis-toukokuussa 1993 Lontoossa. Häntä kutsuttiin nimellä "Gay Slayer".

Lapsuus ja nuoruus

Colin Ireland kasvoi epävakaissa oloissa. Hänen äitinsä oli 17-vuotias pojan syntyessä, niin ikään teini-ikäinen isä jätti perheensä ja äiti antoi isovanhempien kasvattaa pojan 5-vuotiaaksi asti. Colinilla oli useita isäpuolia ja he muuttivat yhdeksän kertaa seuraavan kuuden vuoden aikana, yksi asuinpaikka oli kodittomien naisten suojakoti, mitä Colin muisteli "kaiken nöyryytyksen ja alennustilan huippuna".

Koska äiti ammattitaidottomana ei kyennyt saamaan kuin alipalkattuja töitä, hän ei pystynyt vuokraamaan kunnollista asuntoa, hän muutti poikansa kanssa takaisin vanhempiensa luokse. Vuoteen 1961 mennessä äidillä oli uusi kumppani, ja kaikki kolme muuttivat Dartfordiin seuraaviksi kolmeksi vuodeksi. Pariskunta meni naimisiin ja Colinin sukunimi muutettiin äitinsä tyttönimestä Ireland isäpuoli Sakerin sukunimeksi. Sähköasentaja Saker oli hyväluontoinen ja kohteli Colinia hyvin. Hänen työnsä oli epäsäännöllistä ja perheen talous oli epävakaa. Colinin oli vaikea asettua aloilleen. Hän kävi kuutta eri koulua 5–10 vuoden ikäisenä. Hän oli aina luokan "uusi poika". Hänen hintelä vartalonsa ja länkisäärisyytensä tekivät hänestä kiusaajien kohteen ja Colin yritti välttää kouluun menemistä. Kun hänet pakotettiin menemään, hän myöhästyi. Hän muisti myöhemmin rangaistuksensa: "Rangaistus ... toistuvasta myöhästymisestä oli kepin iskuja ... Olen yllättynyt, että minusta kasvoi sadisti, eikä masokisti."

Sekä Colinin koulutus, henkilökohtainen kehitys että sosiaaliset taidot kärsivät. Vuonna 1964 10-vuotias Colin häädettiin kodistaan äitinsä ja isäpuolensa kanssa. Hänen äitinsä oli raskaana ja Colin oli kulu, johon hänellä ei ollut varaa. Hän laittoi Colinin sosiaaliviranomaisten huostaan. Kun äiti ja isäpuoli löysivät uuden asunnon, he kutsuivat Colinin takaisin kotiin. Pian sen jälkeen hänen isäpuolensa jätti heidät.

He olivat jälleen yksin ja rahattomia. Vuonna 1966 12-vuotiaan Colinin oli hyväksyttävä toinen uusi isäpuoli, koska äiti meni uudelleen naimisiin. Tällä kertaa hän kieltäytyi ottamasta miehen sukunimeä. Sen sijaan hän otti takaisin Ireland sukunimen. Ironista kyllä, tämä mies osoittautui lähimmäksi vakautta, mitä Colin koskaan tuli kokemaan.

1960-luvulla Sheernessissä Kentissä 12-vuotiasta Colinia lähestyi neljä kertaa häntä vanhempia miehiä, jotka halusivat harrastaa seksiä hänen kanssaan. He tarjosivat rahaa tai palkkiota vastineeksi hänen kosketuksestaan. Köyhän ja epätoivoisen Colinin nämä kokemukset täyttivät raivolla; raivolla, jolla ei ollut purkautumiskanavaa.

Hän teki useita rikoksia 16-vuotiaasta lähtien ja oli nuorisovankiloissa ja kasvatuslaitoksissa.

Aikuisuus

Colin Ireland teki useita ruumiillisia töitä, kunnes joulukuussa 1975 hänet tuomittiin autovarkaudesta, vahingonteosta ja kahdesta murtovarkaudesta 18 kuukauden vankeusrangaistukseen. Ireland vapautettiin marraskuussa 1976 ja hän muutti Swindoniin, Wiltshireen. Hän asui naisystävänsä ja tämän lasten kanssa muutaman kuukauden ajan. Vuonna 1977 hänet tuomittiin kiristyksestä 18 kuukauden vankeusrangaistukseen. Vuonna 1980 hänet tuomittiin ryöstöstä, josta hänet tuomittiin kahden vuoden vankeusrangaistukseen. Vuonna 1981 hänet tuomittiin petoksen yrityksestä.

Vuonna 1982 Colin Ireland meni naimisiin Virginia Zammitin kanssa, he asuivat tyttäriensä Lontoon Hollowayssa. Vuonna 1985 Ireland tuomittiin kuuden kuukauden vankeusrangaistukseen "huijaamiseen varustautumisesta". He erosivat vuonna 1987 vaimon saatua tietää hänen tehneen aviorikoksen. Vuonna 1989 hän meni naimisiin Janet Youngin kanssa Devonissa; hän oli väkivaltainen vaimoaan kohtaan ja varasti tältä rahaa. He erosivat 1990-luvun alussa ja Janet Young sekä hänen lapsensa jäivät kodittomiksi. Ireland muutti Southend-on-Seaan, jossa hän jäi kodittomaksi ja asui hostellissa. Myöhemmin hän pystyi muuttamaan omaan asuntoon.

Murhia ennen

Asuessaan Southendissa hän alkoi käydä "Coleherne Arms" homopubissa Earl's Courtissa Lontoossa, jossa kävivät S&M:stä kiinnostuneet miehet. Ireland etsi miehiä, jotka pitivät passiivisesta roolista sadomasokismissa, jotta hän voisi helposti rajoittaa heitä, koska he aluksi uskoisivat sen olevan seksuaalista peliä. Hänen ensimmäinen vaimonsa Victoria Zammit sanoi että Ireland vihasi homoja.

Colin Ireland oli heteroseksuaali: hän oli ollut kahdesti naimisissa ja teeskenteli olevansa homo vain ystävystyäkseen potentiaalisten uhriensa kanssa. Irelandin murhat eivät olleet seksuaalisesti motivoituneita. Hän oli erittäin organisoitunut ja kantoi mukanaan täyden murhapakkauksen, johon kuului köysi, käsiraudat ja täysi vaihtovaatekerta jokaisessa murhassa. Tapettuaan uhrinsa hän siivosi asunnon kaikista rikosteknisistä todisteista, jotka yhdistivät hänet tapahtumapaikkaan, ja pysyi asunnossa aamuun asti välttääkseen epäilysten herättämisen poistumalla keskellä yötä.

Colin Ireland piti vuonna 1993 antamansa uudenvuodenlupauksen ryhtyä sarjamurhaajaksi. Hän alkoi etsiä uhreja länsilontoolaisesta homobaarista. Hän kertoi polisille aikoneensa murhata ainakin neljä ihmistä.

Murhat

Peter Walker

Irelandin ensimmäisen henkirikoksen uhriksi joutui 45-vuotias West End musikaalin apulaisohjaaja, koreografi Peter Walker. Kaksikko lähti pubista Walkerin asunnolle Batterseahan, jossa Ireland sitoi miehen tämän suostumuksella, ruoski ja löi miestä ja tukehdutti tämän lopulta muovipussilla. Ireland vietti yön asunnossa pääasiassa televisiota katsellen, ja sen aikana hän huomasi uhrinsa olevan HIV-positiivinen. Ennen lähtöään hän tapansa mukaan siivosi huolellisesti pois kaikki vierailunsa todisteet; heitti pois vaatteensa ja sitomiseen käytetyn köyden. Viimeisenä silauksena hän työnsi solmitut kondomit uhrinsa suuhun ja sieraimiin ja asetti kaksi nallekarhua ruumiin viereen suuseksiasennossa. Hän kertoi myöhemmin poliisille, että se oli osoitus inhosta herra Walkerin tilaa kohtaan.

Hän oli lukinnut Walkerin koirat toiseen huoneeseen ennen omistajan surmaa ja lähti asunnosta vasta seuraavana aamuna aamuruuhkan aikana ollakseen vähemmän huomiota herättävä. Hän soitti seuraavana päivänä nimettömän puhelun Samaritans hyväntekeväisyysjärjestölle ja The Sun sanomalehden toimittajalle, jossa kertoi että koirat tulisi päästää ulos koska hän oli murhannut niiden omistajan. Hän lisäsi vielä toimittajalle: "Uudenvuodenlupaukseni oli murhata ihminen."

Christopher Dunn

Kahden kuukauden kuluttua jälleen Ireland oli taas homopubissa. Hän lähti 37-vuotiaan kirjastonhoitaja Christopher Dunnin kanssa tämän asunnolle Wealdstoneen Harrow'hin. Hän löi ja kidutti uhria sekä tukehdutti tämän hengiltä. Hän oli myös kiduttanut Dunnilta tämän pankkikortin tunnusluvun, jota hän käytti anastaakseen tältä rahaa. Tutkittuaan huolellisesti sarjamurhaajien käyttäytymistä hän ymmärsi hävittää tappamisessa käyttämänsä hansikkaat ja kengät. Dunn löydetiin alastomana ja sidottuna S&M valjaissa eikä kuolemaa pidetty aluksi murhana, vaan eroottisista leikeistä tulleena tukehtumistapaturmana.

Perry Bradley III

Kuusi päivää myöhemmin Ireland lähti pubista 35-vuotiaan amerikkalaisen liikemies Perry Bradley III:n matkaan tämän asunnolle Kensingtoniin. Ireland väitti olevansa S&M-harrastaja ja suostutteli vastahakoisen Bradleyn sitomiseen väittämällä, ettei kiihottunut muuten. Hän kidutti uhriaan ja sai tämänkin pankkikortin tunnusluvun, jolla nosti miehen tililtä myöhemmin 200 puntaa. Ireland sanoi ettei lähtisi vielä pois ja Bradleyn nukahdettua Ireland kuristi tämän köysisilmukalla, koska pelkäsi tulevansa tunnistetuksi. Colin Ireland poisti myös Bradleyn tapauksessa kaikki potentiaalisesti jäljittämiseensä johtavat merkit ja varasti tältä 100 puntaa. Irelandin kolme henkirikosta olivat sattuneet eri alueilla, eikä poliisi osannut vielä yhdistää niitä toisiinsa.

Andrew Collier

Ireland ei ollut saanut julkisuutta edes kolmen murhan jälkeen, mikä suututti häntä. Hän lähti baarista 33-vuotiaan asuntola työntekijä Andrew Collierin kanssa tämän asunnolle Dalstoniin. Sidottuaan Collierin sänkyyn Ireland vaati saada tietää tämän pankkikortin tunnusluvun, jota Collier ei kuitenkaan antanut. Ireland murhasi miehen kuristamalla tämän köysisilmukalla. Colin Ireland kävi läpi Collierin henkilökohtaisia tavaroita, sai selville tämän olevan HIV-positiivinen ja tappoi raivonpuuskassa tämän kissan vääntämällä sen niskat nurin. Hän asetti sen uhrinsa rinnalle. Kissan häntä oli Collierin suussa ja sen oma suu peitti Collierin peniksen pään; sekä hännässä että peniksessä oli kondomit. Hän lähti asunnosta seuraavana aamuna ja varasti uhrilta 70 puntaa.

Yhtäläisyydet Walkerin kuolemaan olivat ilmeisiä, mutta poliisilla kesti useita päiviä löytää yhteys. Ireland oli aiemmin sijoittanut kondomin ensimmäisen uhrinsa Peter Walkerin suuhun tämän saatua surmansa. Ireland teki niin myös Collierin tapauksessa. Näin hän toi esille selvän yhteyden murhien välillä.

Hän soitti jälkeenpäin poliisille ja kysyi, miksi he eivät olleet yhdistäneet neljää murhaa. Kissan tappamisen syy oli kenties se, että kun Ireland oli murhannut Walkerin ja jättänyt tämän koirat lukittuna erilliseen huoneeseen, hän soitti myöhemmin nimettömänä ilmoittaakseen tästä. Tämän seurauksena media kutsui tappajaa eläinystäväksi. Hän kuristi kissan osoittaakseen, että "eläinten ystävä" -oletus oli ollut väärä.

Emanuel Spiteri

Ireland tapasi pubissa 41-vuotiaan maltalaisen kokki Emanuel Spiterin. Kaksikko lähti Spiterin asunnolle Catfordiin, jossa Irelaan sai Spiterin suostuteltua kahlittavaksi käsirautoihin ja sidotuksi sänkyyn. Ireland ei saanut Spiterilta tämän pankkikortin tunnuslukua ja kuristi tämän köysisilmukalla. Spiterin murhattuaan Ireland siisti paikat, otti käyttämänssä välineet mukaansa ja sytytti asunnon tuleen ja lähti pois. Hän soitti poliisille ja kehotti heitä etsimään ruumista tapahtumapaikalta ja ettei mahdollisesti tappaisi enää uudelleen.

Murhien tutkinta, oikeudenkäynti ja tuomio

Viiden murhan jälkeen poliisi osasi jo yhdistää ne selkeästi toisiinsa ja tiedotti sarjamurhaajasta julkisuuteen. Valvontakameran tallennuksista löydettiin kuva Colin Irelandista ja Spiteristä yhdessä Charing Crossin asemalta. Ireland tunnisti itsensä nauhalta ja myönsi poliisille olleensa Spiterin kanssa asemalla ja matkustaneensa tämän kanssa junalla Catfordiin, mutta jättäneensä tämän asunnolle toisen miehen kanssa. Poliisi kuitenkin löysi Spiterin asunnolta Irelandin sormenjälkiä ikkunan ulkopuolisesta metallitangosta.

Irelandia odottivat syytteet Collierin ja Spiterin murhista. Oikeudenkäyntiä odottaessaan hän tunnusti myös kolme muuta henkirikosta. Hän oli myös ryöstänyt uhrinsa rahoittaakseen matkansa Lontooseen, koska oli työtön. Hän ilmoitti valinneensa uhreiksi homoseksuaaleja, koska piti heitä helpoimpina kohteina. Hän korosti, ettei tekojen motiivi ollut uhrien seksuaalinen suuntautuminen.

Colin Ireland sai 20. joulukuuta 1993 jokaisesta murhasta elinkautiset vankeusrangaistukset. Hän kuoli 57-vuotiaana vankilan pihalla saadun lonkkamurtuman aiheuttamaan keuhkosairauteeen Wakefieldin vankilassa helmikuussa 2012.

Populaarikulttuurissa

Colin Ireland mainitaan Manic Street Preachersin laulussa "Archives of Pain".