Clunyn liike
Clunyn liike oli 900–1000-luvuilla vaikuttanut katolisen kirkon uudistusliike, joka syntyi Clunyn benediktiiniläisluostarissa Keski-Ranskassa.
Clunyn liikkeen tavoitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Katolinen kirkko tuli saada vapaaksi maallisesta vallasta. Korkeiden kirkollisten virkojen (piispojen ja arkkipiispan virkojen) myynti (ns. simonia) haluttiin lopettaa.
- Pappien selibaatti tuli saada käytäntöön koko kirkon alueella.
- Paavin asemaa tuli nostaa ja hänestä tuli tehdä riippumaton maallisista hallitsijoista.
Gregorius VII[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Clunyn liikkeen tavoitteet pyrki toteuttamaan tarmokkaasti Gregorius VII, joka oli paavina 1073–1085. Gregorius, jonka syntymänimi oli Hildebrand, oli toiminut Clunyn liikkeessä jo ennen paaviksi tuloaan muun muassa Nikolaus II:n tukijana. Hän pyrki osoittamaan paavin riippumattomuuden maallisista hallitsijoista julistamalla kirkollisia virkoja myyneen Saksan keisarin, Henrik IV:n pannaan. Ensin Gregorius VII näytti onnistuvan: Saksan ruhtinaat käyttivät pannaa tekosyynä kapinoidakseen keisaria vastaan, ja Henrik IV joutui lähtemään nöyryyttävälle matkalle Canossaan, Keski-Italiaan, jossa paavi oli turvapaikassaan tukijansa Toscanan kreivitär Matildan linnassa. Gregorius ja Henrik pääsivät lopulta sopuun, mutta Henrik IV petti sopimuksen saatuan Saksan haltuunsa. Lopulta Henrik ajoi Gregoriuksen pakoon Roomasta.