Claudio Borghi

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Claudio Borghi
Claudio Borghi
Claudio Borghi vuonna 2006.
Henkilötiedot
Koko nimi Claudio Daniel Borghi Bidos
Syntymäaika 28. syyskuuta 1964 (ikä 54)
Syntymäpaikka Castelar, Buenos Aires, Argentiina
Pituus 181 cm
Lempinimi Bichi
Seura
Seura -
Seurat
Vuodet Seura O (M)
1981–1987
1987–1988
1987
1988
1988–1989
1989
1990
1990–1991
1991
1992
1992–1993
1994
1995
1995–1998
1998–1999
Argentiinan lippu Argentinos Juniors
Italian lippu AC Milan
Italian lippu Calcio Como
Sveitsin lippu Neuchâtel Xamax
Argentiinan lippu River Plate
Brasilian lippu Flamengo
Argentiinan lippu Independiente
Argentiinan lippu Unión de Santa Fe
Argentiinan lippu CA Huracán
Chilen lippu CSD Colo-Colo
Argentiinan lippu CA Platense
Meksikon lippu Correcaminos UAT
Chilen lippu CD O'Higgins
Chilen lippu Audax Italiano
Chilen lippu Santiago Wanderers
Maajoukkue
1985–1986 Argentiinan lippu Argentiinan maajoukkue 9 (1)
Valmennusura
2002–2003
2006–2008
2008
2009–2010
2010
2011–2012
Chilen lippu Audax Italiano
Chilen lippu CSD Colo-Colo
Argentiinan lippu Independiente
Argentiinan lippu Argentinos Juniors
Argentiinan lippu Boca Juniors
Chilen lippu Chilen maajoukkue

Claudio Borghi (s. 28. syyskuuta 1964 Castelar, Argentiina) on jalkapallovalmentaja ja entinen jalkapalloilija. Keskikentällä pelannut Borghi voitti maailmanmestaruuden vuoden 1986 MM-kisoissa.

Ura pelaajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Borghi, lempinimeltään Bichi, aloitti uransa vuonna 1981 Argentinos Juniorsissa. Borghi oli nuorena lupaava pelaaja ja häntä pidettiin tulevaisuuden jalkapallotähtenä. 22-vuotiaana hänet valittiin Argentiinan joukkueeseen vuoden 1986 MM-kisoihin. Borghi ei säväyttänyt kisoissa eikä hän koskaan täyttänyt niitä odotuksia, joita häneen oli kohdistettu. Borghi ei saanut kutsua maajoukkueeseen enää MM-kisojen jälkeen.

Seuratasolla kysyntää silti riitti. Borghi vietti jalkapallokiertolaisen elämää pelaten 15 eri joukkueessa kuudessa eri maassa (Argentiina, Italia, Sveitsi, Brasilia, Meksiko ja Chile). Euroopassa hän pelasi Italiassa AC Milanissa sekä Como Calcio 1907:ssä ja Sveitsissä Neuchâtel Xamax’ssa. Borghin parhaat saavutukset tulivat uran alussa kasvattajaseura Argentinos Juniorsissa, jossa hän voitti Argentiinan mestaruuden ja Copa Libertadoresin. Myöhemmin urallaan Borghi voitti Colo-Colossa Recopa Sudamericanan. Borghi lopetti pelaajauransa kauden 1998–1999 jälkeen chileläisessä Club de Deportes Santiago Wanderersissa.

Meriitit pelaajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ura valmentajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pelaajauran jälkeen Claudio Borghi siirtyi valmentajaksi. Kaudella 2002–2003 hän valmensi Chilessä Audax Club Sportivo Italianoa ilman suurempaa menestystä. Audax-pestinsä jälkeen Borghi toimi yliopistojalkaplloilun parissa valmennustehtävissä, kunnes vuonna 2006 hänestä tuli CSD Colo-Colon päävalmentaja. Heti ensimmäisellä kaudella hän johdatti Colo-Colon kahteen Chilen mestaruuteen (Apertura ja Clausura) ja Copa Sudamericanan finaaliin. Samana vuonna Claudio Borghi valittiin myös maanosan parhaaksi valmentajaksi.

Kesäkuussa 2008 Borghi siirtyi Colo-Colosta kotimaahansa Independienten peräsimeen. Hänestä tuli seuran 19:s valmentaja viimeisen 10 vuoden aikana.[1] Hänenkin urakkansa seurassa jäi varsin lyhyeksi, sillä Borghi erosi tehtävästään jo lokakuussa seuran hävittyä Club Atlético Huracánille 1–0.[2]

Kesäkuussa 2009 Borghi jatkoi valmennusuraansa Argentinos Juniorsin päävalmentajana. Borghin johdolla seura sijoittui 2009 Aperturassa kuudenneksi, mutta 2010 alkoi tulla jo parempia tuloksia. Argentinos saavutti muun muassa ennätyksellisen 14 ottelun voittoputken ja voitti ensimmäisen tittelinsä 25 vuoteen juhlimalla Clausuran mestaruutta 2010. Hyvästä menestyksestä huolimatta hän päätti jättää seuran Clausuran jälkeen.

Toukokuussa 2010 hän siirtyi Boca Juniorsin peräsimeen.[3] Tulokset olivat kuitenkin kehnoja ja Borghi erosi marraskuussa tehtävästään.[4]

Helmikuussa 2011 Borghista tuli Chilen maajoukkueen uusi päävalmentaja.[5] Borghin johdolla Chile ei yltänyt tuloksellisesti samalle tasolle kuin Marcelo Bielsan johdolla. Huonosti alkaneet MM 2014 -karsinnat ja kehnot tulokset muissa maaotteluissa johtivat lopulta Borghin potkuihin marraskuussa 2012. Chile oli tuolloin hävinnyt viisi viimeisintä pelaamaansa ottelua.[6]

Meriitit valmentajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Chilen mestaruus: 2006 (Apertura ja Clausura)
  • Copa Sudamericanan hopeaa: 2006
  • Etelä-Amerikan vuoden valmentaja 2006
  • Argentiinan mestaruus: 2010 (Clausura)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Edeltäjä:
Marcelo Bielsa
Chilen maajoukkueen päävalmentaja
2/2011–11/2012
Seuraaja:
Jorge Sampaoli