Claudine Loquen
| Claudine Loquen | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1965 Sainte-Adresse, Seine-Maritime, Ranska |
| Kansalaisuus |
 Ranska |
| Taiteilija | |
| Salanimi | Loquen |
| Taidesuuntaus | naivismi ; art brut |
| Aiheesta muualla | |
| www.claudine-loquen.com | |
Claudine Loquen ([klodin lɔkɛn]) (s. 22. helmikuuta 1965 Sainte-Adresse) on ranskalainen taidemaalari, kuvanveistäjä ja kuvittaja. Hänen tuotantonsa kuuluu singulaaritaiteen, art brut -taiteen ja naivistisen taiteen liikkeisiin. Osa hänen teoksistaan on ranskalaisten ja ulkomaisten museoiden kokoelmissa.[1]
Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nuoruus ja koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Claudine Marie Claire Loquen syntyi (yhdessä kaksoissisarensa Sylvien kanssa) 22. helmikuuta 1965 Sainte-Adresse. Hänen esi-isänsä, jotka olivat kotoisin Côtes-d'Armor sijaitsevista Dinan ja Ploubalay sekä Seine-Maritime alueella sijaitsevista Yvetot"sta ja Veauville-lès-Baons'sta (Pays de Caux), olivat kutojia, kirjonta-alan ammattilaisia ja ompelijoita. Hänen äitinsä Nicole Tesnière (1939, Rouen - 2023, Dinan) työskenteli SNCF:n palveluksessa Le Havre asemalla. Hän siirsi intohimonsa runouteen ja kirjallisuuteen tyttärilleen.[1]
Vanhempien vaihdellessa työpaikkaa hän vietti lapsuutensa Le Havre, Petite-Rosselle, Chalon-sur-Saône ja sitten Veauville-lès-Baonsissa, Yvetot'n lähellä. Teini-ikäisenä hän kävi Le Havre Ecole des Beaux-Arts -oppilaitosta. Vuonna 1979 hän aloitti kuvataideopinnot Le Havre Claude-Monet'n koulussa ja sen jälkeen Rouenin Jeanne-d'Arcin koulussa, jossa hän suoritti ylioppilastutkinnon vuonna 1982. Opiskeltuaan kirjallisuutta Rouen-Normandien yliopistossa hän työskenteli eri ammateissa : Neuvottelija suurissa paperikonserneissa (Finnpap; Stora Enso); toisen asteen opettaja Ranskan koulutusjärjestelmässä.[2]
Taiteellinen ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Loquen perusti ensimmäisen studionsa Maisons-Laffitte, jossa hän asui vuosina 1994-2011. Hänen ensimmäinen yksityisnäyttelynsä järjestettiin vuonna 2003 Paris kirjallisuuskahvilassa Les Deux Magots.[3] Sitä seurasi useita muita näyttelyitä sekä Ranskassa että ulkomailla.Taiteilija on jäsenenä Pariisin Syyssalonki -tapahtumassa, jossa hän on mukana ensin Myytit ja todellisuus -osastossa (jonka on luonut ja jonka puheenjohtajana toimii Danielle Le Bricquir) ja sitten Myytit ja singulariteetti -osastossa vuosina 2010-2020. Samassa näyttelyssä 8. joulukuuta 2014 Colombe Anouilh myönsi hänelle Prix Jean-Anouilh -palkinnon kankaalle tehdystä teoksesta Jeunes filles aux loups .Vuodesta 2017 lähtien hän on kuulunut Bernard Vercruycen johtamaan Les naïfs -ryhmään Salon Comparaisons. Vuodesta 2018 vuoteen 2023 hänen teoksensa ovat pysyvästi edustettuina Rouen sijaitsevassa Galerie Rollin. Vuonna 2021 hän perusti Syyssalonki -tapahtuman Art naïf -osaston ja johti sitä, joka kokoaa vuosittain yhteen noin kolmekymmentä naivistisen taiteen taiteilijaa.[2]
Teemat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Loquen maalaa pääasiassa naisia ja historiallisia hahmoja ja saa inspiraationsa kirjallisuudesta, historiasta, runoudesta ja saduista. Hänen vuonna 2019 Musée Nicolas-Poussinissa esillä oleva näyttelynsä Les Dames des Andelys kunnioittaa naisia, jotka ovat jättäneet jälkensä Les Andelys -kaupungin historiaan: frangikuningatar Clotilde, Akvitanian Eleanori, lentäjä Sophie Blanchard, taidemaalari Marthe Lucas ja Emma Bovary.
Se on ottanut suden eläinsymbolikseen. Siitä on järjestetty kaksi näyttelyä vuonna 2016: Tant qu'il y aura des loups Brysselin Musée d'Art spontané -museossa ja Loup, où es-tu? Rouen-Normandien yliopistossa.
Kaksoset ja sisaruus ovat myös toistuvia teemoja hänen teoksissaan.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ La Bible de l'art Singulier Tome 1(Ainutlaatuisen taiteen Raamattu), s. 118. Paris: Les éditions Lelivredart, 2009. ISBN 978-2-35532-279-2. FR
- ↑ Bertrand Naivin: Sœurs d'art, sœurs d'armes. Artension, 2023, s. 25. Lelivredart. ISSN 1265-3187.
- ↑ Serge Guérin: Eloge du chocolat (Suklaan ylistykseksi), s. 45-46. Lemieux, 2015. ISBN 978-2-37344-002-7. FR
- ↑ Frédérique-Anne Oudin: Les Dames des Andelys. Artension, 2019, s. 47. Lelivredart. ISSN 1265-3187.
| ||||||||||||||
