Claude Adrien Helvétius
Claude Adrien Helvétius (26. helmikuuta 1715 Pariisi – 26. joulukuuta 1771 Pariisi) oli ranskalainen filosofi ja intellektuelli. Filosofialtaan hän edusti utilitarismia, ja uskonnolliselta ajattelultaan ateismia, minkä vuoksi hänen teoksiaan kiellettiin ja poltettiin. Hän kirjoitti myös runoutta.
Helvétius kuvasi katsantokantaansa teoksessa De l'esprit: oman edun tavoittelu on kaiken ihmistoiminnan pohjana, eikä absoluuttista hyvää tai pahaa ole olemassa.[1]
Valtioverojen vuokraajana vuosina 1738–1751 Helvetius kartutti perittyä omaisuuttaan, eli sitten ensyklopedistien piirissä. Hän julkaisi vuonna 1758 teoksen De l’esprit, joka herätti ankaraa paheksumista ja voimisti viranomaisten vainoa ensyklopedistista kirjallisuudensuuntaa vastaan. Sen jälkeen Helvetius eli jonkin aikaa ulkomailla, muun muassa Preussissa Fredrik II:n hovissa. Helvetius on sensualisti ja johtaa siitä jyrkän egoismin. Ihminen kaikki mielikuvat johtuvat aistimuksista, kaikki hänen pyrintönsä aistimuksien tuottamista hyvän- ja pahantuntemuksista, siis itsekkyydestä. Hyvät teot, ihmisystävällisyys ja jalous johtuvat siitä, että ihminen huomaa niilläkin voittavansa itselleen nautintoa. Lainsäätäjän tulee siksi niin järjestää yhteiskuntaa, että ihmiset näkevät itselleen edulliseksi edistää yleishyvää. Helvetius kiinnittää huomionsa alempien kansanluokkien kurjaan tilaan ja vaatii perusteellisia uudistuksia sen parantamiseksi. Helvetiuksen kuoleman jälkeen ilmestyi hänen teoksensa De l’homme, de ses facultés intellectuelles et de son éducation, jossa hän muun muassa sovittelee periaatteitansa kasvatusoppiin. Helvetiuksen kootut teokset Œuvres ilmestyivät vuonna 1796 ja vuonna 1818.[2]
Hänen puolisonsa oli Anne-Catherine Helvétius, o.s. de Ligniville (1722–1800), joka piti ainoaa kirjallista salonkia, joka säilyi Ranskan vallankumouksen vuosiin asti. Hänen salonkinsa Auteuilissa, tuolloin maaseudulla Pariisin ulkopuolella kannusti myös yhteiskunnan köyhempiä jäseniä osallistumaan sekä eri sukupolvien ajattelijoita. Salongista tuli loistava poliittisen keskustelun sulatusuuni, jossa kävi säännöllisesti muun muassa tunnettu poliittinen teoreetikko, markiisi Nicolas de Condorcet.[3]
Teoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- De l'esprit ('Mielestä', 1758)
- De l'homme, de ses facultés intellectuelles et de son éducation ('Ihmisestä, hänen henkisistä kyvyistään ja kasvatuksestaan', julkaistu postuumisti 1772)
- Le Bonheur (runo, julkaistu postuumisti 1773)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kaisu-Maija Nenonen & Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, s. 823. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2
- ↑ Helvetius, Claude Adrien, Tietosanakirja osa 3, palsta 307, Tietosanakirja Osakeyhtiö 1911
- ↑ Mark Cartwright: Parisian Salons & the Enlightenment. World History Encyclopedia, 9.2.2024. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Maailmankirjallisuuden kultainen kirja. Ranskan kirjallisuuden kultainen kirja, 1934 WSOY
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lisää luettavaa aiheesta Claude Adrien Helvétius on Wikiaineistossa- Claude Adrien Helvétius (Stanford Encyclopedia of Philosophy) (englanniksi)
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Tieteilijät | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
