Clallaminintiaanikoira
| Clallaminintiaanikoira | |
|---|---|
| Avaintiedot | |
| Alkuperämaa |
Washington,  YhdysvallatBrittiläinen Kolumbia,  Kanada |
| Määrä | kuollut sukupuuttoon |
| Alkuperäinen käyttö | karvalangan lähde |
| Muita nimityksiä | Clallam Indian Dog |
| FCI-luokitus | ei FCI-rotu |
| Ulkonäkö | |
| Väritys | valkoinen |
Clallaminintiaanikoira (Clallam-Indian Dog) on sukupuuttoon kuollut yhdysvaltalais-kanadalainen koirarotu[1], jolla ei koskaan ollut FCI:n hyväksyntää.
Ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Clallaminintiaanikoira oli keskikokoinen, villakarvainen, valkoinen villakoiraa muistuttanut eläin. Sen korvat olivat pyöristyneet ja pienet ja häntä tuuhea ja pörröinen.[1]
Alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rotu on saanut nimensä clallam-intiaaneilta, ja sen kotialue ulottui Washingtonin osavaltion Tacomasta Brittiläisen Kolumbian Vancouverinsaaren eteläosiin. Siitä raportoi ensimmäisenä tutkimusmatkailija George Vancouver vuonna 1792, ja hän pani merkille kuinka rodunedustajien karvapeite kerittiin samaan tapaan kuin lampaiden turkki ja käytettiin näiden tapaan langaksi. Langasta kudottiin hattuja, säärystimiä ja huopia. 1800-luvun puolivälissä irlantilaissyntyinen taiteilija Paul Kane ikuisti clallamintiaanikoiria maalauksiin. Eurooppalaisten alettua myymään paikallisille halpoja huopia nämä eivät enää jatkaneet omien tuotteiden valmistamista, minkä takia rotu katosi 1800-luvun loppuun mennessä.[1]