Claes de Pont
Claës Claësson de Pont (11. tammikuuta 1891 Kosken kartano, Koski Tl – 14. elokuuta 1932 Helsinki) oli suomalainen 1900-luvun alun Helsingin taiteilijapiireissä vaikuttanut elämäntaiteilija.[1][2]
Claes de Pontin vanhemmat olivat Kosken kartanon omistanut Claes Alfred Nicolai de Pont (1855–1891) ja Edit Kjädström (1863–1946). Hänen isänsä kuoli samana vuonna kun Claes de Pont syntyi ja hänen äitinsä meni 1895 naimisiin Ernst Waldemar Sagulinin (1852–1915) kanssa. Claes de Pont asui Somerolla Långsjön kartanossa ja kävi Turussa koulua aina lukioluokille saakka.[1]
Ponkin nimellä tunnettu Claes de Pont oli ennen ensimmäistä maailmansotaa mukana Tuusulan taiteilijayhteisössä ja myöhemmin hän kuului Brondan taiteilijakahvilan vakioasiakkaisiin. Hän kävi 1910-luvulla Pietarissa tutustumassa taiteeseen ja harjoitti jonkin aikaa musiikkiopintoja Pariisissa. Vuoden 1910 tienoilla hän asui Hotelli Kleinehissa Helsingissä ja kirjoitti ainakin yhden novellin Silverin Pranssan markkinamatka, joka julkaistiin Sydäntalvi-joululehdessä vuonna 1911. Kertoman mukaan Eino Leino avusti häntä novellin julkaisemisessa. Hänen kerrotaan myös tehneen käsikirjoitukseen Vienan neito-nimiseen kirjaan. Hän osti paljon tauluja taiteilijaystäviltään ja toi niitä myös Långsjön kartanoon. Claes de Pont peri neljäsosan Kosken kartanosta mutta hän tuhlasi perintönsä ja asui sitten ystäviensä luona.[1]
Claes de Pont kuoli väkivaltaisesti kesällä 1932. Hän oli 30. heinäkuuta 1932 useiden muiden henkilöiden kanssa nauttimassa väkijuomia Pohjois-Esplanadinkatu 37 :ssa sijainneessa Riikonen & K:ni maalausliikkeen huoneistossa. De Pont joutui illan aikana riitoihin rakennusmestari Ahto Sippolan kanssa ja Sippola löi lopulta nyrkillä häntä kaksi kertaa alaleukaan niin että de Pont menetti joksikin aikaa tajuntansa. Herättyään hän valitti huonoa oloaan ja 2. elokuuta hänet toimitettiin kirurgiseen sairaalaan. Hän pääsi sairaalasta 12. elokuuta mutta hän kuoli jo 15. elokuuta vastaisena yönä aivoverenvuotoon tuttavansa taiteilija Rautalan ateljeessa. Ahto Sippola tuomittiin myöhemmin kuolemaan johtaneesta pahoinpitelystä vuoden ja kuuden kuukauden kuritushuonerangaistukseen. [1][3][4][5]
Wilho Sjöström maalasi 1910-luvun alussa Claes de Pontin muotokuvan.[6]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Leeni Tiirakari : Claes Claeson de Pont, elämäntaiteilija. Someron Joulu 2014, sivu 63-65
- ↑ Kuolinilmoitus, Uusi Suomi, 17.08.1932, nro 221, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Kirjailija de Pontin kuolema. Rakennusmestari Sippola tuomittu vuodeksi ja kuudeksi kuukaudeksi kuritushuoneeseen, Helsingin Sanomat, 10.11.1932, nro 306, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Kirjailija Klaus de Pontin kuoleman syy, Helsingin Sanomat, 22.09.1932, nro 257, s. 8, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Kuolema pahoinpitelyn seurauksena. Taiteilija Claes de Pont menehtynyt vammoihinsa, Karjala, 18.08.1932, nro 223, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Taideyhdistyksen vuosinäyttelystä, Uusi Aura, 30.03.1913, nro 72, s. 9, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot