Claes Henrik Nyberg

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Claes Henrik Nyberg (20. syyskuuta 1799 Loviisa9. lokakuuta 1883 Helsinki) oli suomalainen laivuri ja maanmittari, joka sai kamarineuvoksen arvon.

Nybergin vanhemmat olivat eversti Gustaf Gabriel Nyberg ja Ebba Regina von Schoultz. Hän sai matemaattisluonnontieteellistä opetusta isältään, purjehti merillä 1816-1822 ja suoritti laivurintutkinnon 1820. Ylioppilaaksi hän tuli 1823, jolloin hän valmistui myös maanmittariksi. 1825 hänet nimitettiin virkaa tekeväksi ja 1828 vakinaiseksi komissiomaanmittariksi Viipurin lääniin. 1830 hän teki yksityisestä aloitteesta Saimaan kanavan suunnantarkastuksen ja tultuaan kutsutuksi maanmittaushallituksen insinööriksi 1835 hän tutki kanavan lopullisen suunnan. 1847-1850 Nyberg teki tähtitieteelliset mittaukset, joiden perusteella laadittiin ensimmäinen Suomen yleiskartta. 1856 hänestä tuli Uudenmaan läänin lääninmaanmittari, 1866-1877 hän oli maanmittaushallituksen ylitirehtöörin apulainen. Kamarineuvoksen arvo Nybergille myönnettiin 1873.

Nybergin puoliso vuodesta 1825 oli Ottiliana Anna von Fieandt (k. 1868). Professori, salaneuvos, tie- ja vesirakennusten ylihallituksen päällikkö Alfred Reinhold Nyberg ja everstiluutnantti, maaherra Otto Gustaf Nyberg olivat heidän lapsiaan. Kaksi muuta poikaa, Robert Carl August Nyberg ja Frans Edvard Nyberg, ylenivät kenraalimajureiksi.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ilmari Heikinheimo: Suomen elämäkerrasto. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955. Sivu 550.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]