Christopher Ewart-Biggs

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Christopher Thomas Ewart Ewart-Biggs (5. elokuuta 192121. heinäkuuta 1976) oli Britannian suurlähettiläs Irlannin tasavallassa, kirjailija ja ulkoministeriön yhteyshenkilö MI6:n kanssa. Väliaikainen IRA murhasi hänet Dublinissa vuonna 1976.

Ewart-Biggsin leski Janesta tuli Yhdistyneen kuningaskunnan ylähuoneen elinikäiseksi pääriksi, ja hän kampanjoi anglo-irlantilaisten suhteiden parantamisen puolesta ja perusti Christopher Ewart-Biggsin muistopalkinnon kirjallisuudelle.

Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Christopher Thomas Ewart-Biggs syntyi Kentissä Thanetin piirikunnassa kapteeni Henry Ewart-Biggsin ja hänen vaimonsa Mollie Bricen perheeseen. Hän opiskeli Wellington Collagessa ja Oxfordin University Collegessa. Ewart-Biggs osallistui toiseen maailmansotaan Britannian armeijan Royal West Kent Regimentissä. Hän menetti oikean silmänsä vuoden 1942 El Alameinin taistelussa, ja käytti sen jälkeen savulasista monokkelia keinotekoisena silmän päällä.

Ewart-Biggs liittyi ulkoministeriön palvelukseen vuonna 1949 työskennellen Libanonissa, Qatarissa ja Algeriassa, sekä Manilaassa, Brysselissä ja Pariisissa.[1]

Ewart-Biggs kuului Order of St Michael and St George -kunniaritarikuntaan ja oli Brittiläisen imperiumin ritarikunnan upseeri (OBE).lähde?

Kuolema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ewart-Biggs oli 55-vuotias, kun IRA murhasi hänet maamiinalla 21. heinäkuuta 1976.[2]

Hän oli pyrkinyt varatumaan IRA:n hyökkäyksiin muuttamalla kulkemiaan reittejä useita kertoja viikossa. Kotikatunsa ja päätien risteyksessä suuntia oli kuitenkin vain kaksi, oikea ja vasen, joista Ewart-Biggs valitsi 21. heinäkuuta oikean ja astui noin 140 metrin päähän viritettyyn maamiinaan. Miina-ansan arvioitiin myöhemmin pitäneen sisällään satoja kiloja räjähteitä. Räjähdyksessä kuoli lisäksi ajoneuvon matkustajana ollut virkamies Judith Cooke. Kuljettaja Brian O'Driscoll ja kolmas matkustaja Brian Cubbon, tuolloinen korkein Pohjois-Irlannissa palvellut virkamies loukkaantuivat, mutta säilyivät hengissä.lähde?

Murhaajan etsinnät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Irlannin hallitus käynnisti muthaajien etsinnät, joihin osallistui 4 000 Gardaían poliisia ja 2 000 sotilasta.[3] Taoiseach Liam Cosgrave[4] ja Britannian pääministeri James Callaghan[3] tuomitsivat salamurhan. Etsinnöissä pidätettiin 13 IRA:n epäiltyä jäsentä, mutta ketään ei saatu tuomittua Ewart-Biggsin muhasta.

Vuonna 2006 julkistettiin Foreign and Commonwealth Officen asiakirjoja, joissa kävi ilmi, että Garda Síochána oli tunnistanut yhden murhatutkintaan liittyneen sormenjäljen IRA:n jäsen Martin Taylorille kuuluneeksi. Tayloria on epäilty aseiden salakuljettamisesta Yhdysvalloista.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Christopher Ewart-Biggs