Castréninkatu

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Castréninkatua Ensi linjan risteyksestä kuvattuna.
Castréninkadun nupukivipäällysteinen loppuosa laskee kohti Kaarlenkatua.

Castréninkatu (ruots. Castrénsgatan) on katu Helsingissä Kallion kaupunginosassa. Se on nimetty 1800-luvulla eläneen suomalaisen kielitieteilijän Matthias Alexander Castrénin mukaan.

Profiili[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Castréninkatu on noin 600 metriä pitkä. Se alkaa Ensi linjan risteyksestä Helsingin Kaupunginteatterin takaa ja kulkee hieman mutkitellen koilliseen Kaarlenkadulle. Castréninkadun kanssa risteävät kadut lounaasta koilliseen:

Lounaassa Castréninkatu rajoittuu puistoihin ja entisen Sokeainkoulun kortteliin.[1] Suuri osa Castréninkadun asuinkerrostaloista on Kalliolle tunnusomaista 1950- ja 1960-luvun rakennuskantaa. Castréninkadun vanhimmat talot sijaitsevat kadun itäisimmässä päässä korttelissa 326: vuonna 1929 valmistunut Castréninkatu 30 on A. H. Gunnar Aspelinin ja Arvi Niiniluodon käsialaa. Suomen Pelastusarmeijan talo (A. Kalma, 1937) sijaitsee samassa korttelissa.[2] Castréninkadun varrella sijaitsevat niin ikään Kallion kirkon (Lars Sonck, 1912) puisto ja Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen kortteli.

Aiemmin Castréninkatua reunustivat kaksikerroksiset puutalot. Viimeisimpiä puutalokauden edustajia oli Castréninkatu 13, johon valmistui nykyinen kerrostalo vuonna 1982.[3] Toisen linjan ja Castréninkadun risteyksessä sijaitsee puutalokauden muistona Ernst Lodeniuksen piirtämä kulmatornillinen puutalo vuodelta 1893.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Nenonen, Katri, Toppari, Kirsi: Herrasväen ja työläisten kaupunki - Helsingin vanhoja kortteleita 2, Sanoma Osakeyhtiö 1983, ISBN 951-9135-03-0
  • Auvinen, Jari: Puutalojen Kallio, © Jari Auvinen ja Kustantaja Laaksonen, Kariston Kirjapaino Oy, Hämeenlinna 2010, ISBN 978-952-5805-27-7

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Herrasväen ja työläisten kaupunki, s. 98
  2. Herrasväen ja työläisten kaupunki, s. 198
  3. Puutalojen Kallio, s. 41

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]