Carl Axel Mothander
Carl Axel Mothander (14. tammikuuta 1886 Tukholma – 1965) oli ruotsalainen toimittaja ja kirjailija joka osallistui vapaaehtoisena Suomen sisällissotaan ja Viron vapaussotaan.[1]
Mothanderin vanhemmat olivat raatimies Axel Mothander ja Beda Lagerholm. Hän pääsi ylioppilaaksi 1906 ja opiskeli sitten oikeustiedettä Uppsalan yliopistossa. Mothander osallistui Suomen sisällissotaan valkoisten puolella ruotsalaisten vapaaehtoisten joukossa kuorma- ja sairashoito-osaston päällikkönä ja oli mukana Tampereen ja Viipurin taisteluissa. Tampereen taistelun jälkeen Mothander järjesti sairaanhoidon erikoisjoukon haavoittuneiden huoltoa varten.
Mothander lähti Viron vapaussotaan organisoimaan ruotsalaisten vapaaehtoisten joukkoa ja hän yleni Viron armeijan majuriksi. Sodan jälkeen Mothander asettui asumaan Viroon vuonna 1928 ja meni naimisiin baltiansaksalaisen paronittaren Benita von Wrangelin (1878–1967) kanssa. Mothander asui Toisin kartanossa Kohilassa Virossa toimien maanviljelijänä. Hän osallistui myös Viron Punaisen Ristin toimintaan ja oli mukana Punaisen Ristin komissiossa joka tutki toisen maailmansodan aikana Katynissä tapahtunutta puolalaisten upseerien surmaamista. Sotien jälkeen Mothander asui Tukholmassa ja toimi kirjailijana.
Vuonna 1928 Mothander teki kiertomatkan Suomessa osallistuen valkoisten järjestämiin sisällissodan 10-vuotisjuhlallisuuksiin ja kirjoittaen lehtiin tapahtumiin liittyneitä artikkeleita. Vierailunsa päätteeksi hän kirjoitti artikkelin joka julkaistiin viipurilaisessa Karjala-lehdessä. Mothander arvosteli artikkelissa suojeluskuntajärjestöä ja totesi että yhteiskunnan eheyttäminen sisällissodan jälkeen edellyttäisi järjestön muuttamista koska nykyisessä muodossaan se oli uhka demokratialle. Hän arvosteli myös Suomessa "lähes valtionuskonnoksi" noussutta Venäjänvihaa ja toivoi että jatkossa sisällissodan muistojuhlat muutettaisiin kaikkien sodassa kaatuneiden muistopäiväksi.[2]
Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Presidenten : en oblodig revolutionshistoria. Hökerberg, Stockholm 1923
- Kulinariska kåserier. Thora Holm, Stockholm 1931
- Baroner, bönder och bolsjeviker i Estland. Hökerberg, Stockholm 1943, ilmestyi Katri Ingmanin suomentamana nimellä Paroneista bolševikkeihin : Viron viimeaikaisia oloja ja tapahtumia. Gummerus 1944
- Svenske kungens vita skepp : det äventyrliga spelet om estlandssvenskarna. Hökerberg, Stockholm 1949
- Wranglar i Karl XII:s livdrabantkår : ett återupplivat minne. Stockholm 1958
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Svenskt författarlexikon 1. 1900-1940 A-Ö
- ↑ Aapo Roselius : Isänmaallinen kevät - Vapaussotamyytin alkulähteillä. Tammi 2013, s. 84–86
| ||||||||||||||
