Cape Bretonin saari

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Cape Bretonin saari
Cape Breton Island.png

Cape Bretonin kartta

Muut nimet
Únamakika
Sijainti
Merialue
Korkein kohta
White Hill, 532 m
Pinta-ala
10 311 km²
Väestö
Asukasluku
148 000

Cape Breton on saari Kanadan itärannikolla, Nova Scotian provinssissa. Nimi viittaa ranskan kielen sanaan Breton, joka tarkoittaa Bretagnea. Saaren erottaa mantereesta Canson salmi, jonka poikki on rakennettu pengerretty tie. Newfoundlandista saaren erottaa Cabotin salmi.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saaren maasto kohoaa tasaisesti etelästä pohjoiseen; pohjoisimmassa osassa on ylänköalue, jonka korkein kohta White Hill on 532 metriä merenpinnasta. Saarella asuu noin 148 000 henkeä. Sen pinta-ala on 10 311 neliökilometriä. Suurin taajama on Sydneyn kaupunki, jossa toimii Cape Bretonin yliopisto.[1] Saarella on kansallispuisto, ja siellä järjestetään kelttiläisen musiikin festivaali.[2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Cape Bretonin ensimmäiset eurooppalaisperäiset asukkaat olivat ranskalaisia siirtolaisia, jotka saapuivat saarelle vuonna 1710. Ranskalaisten vallan keskus saarella oli Louisbourgin linnoitus.[3]

Piirros Louisbourgin linnoituksen piirityksestä vuonna 1745

Ison-Britannian kuningaskunta valloitti Cape Bretonin ranskalaisilta vuonna 1745, mutta palautti sen Ranskalle neljä vuotta myöhemmin. Cape Breton siirtyi pysyvästi brittien haltuun seitsenvuotisessa sodassa vuonna 1758, mikä vahvistettiin rauhansopimuksessa vuonna 1763.[3]

Yhdysvaltain vapaussodan päätyttyä Cape Bretoniin muutti jonkin verran sodan lojalisteja. Vuonna 1784 Cape Breton erotettiin Nova Scotiasta erilliseksi siirtokunnaksi, mutta se liitettiin uudelleen Nova Scotian siirtokuntaan vuonna 1820.[3]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2001 saarella asui 147 454 henkeä. 95 % heistä oli valkoisia, 3,6 % mi'kmaq-intiaaneja, 0,7 % mustia ja 0,1 % arabeja. Suurimmat uskonnot ovat katolisuus (69 820) ja protestantismi (32 575). Saarella eli aikoinaan monia gaelin kielen puhujia, he puhuivat kanadangaelin murretta. Murteella on nykyisin noin 2 000 puhujaa ja se on vaarassa hävitä kokonaan.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Cape Breton University
  2. Visit Nova Scotia
  3. a b c Olson & Shadle 1996, s. 247

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä Pohjois-Amerikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.