Calgary–Edmonton-käytävä
Calgary–Edmonton-käytävä (engl. Calgary–Edmonton Corridor) on 400 kilometriä pitkä väestökeskittymä Kanadassa. Se on Albertan provinssin tiheimmin asuttua aluetta ja siellä asuu 2 225 954 asukasta (2006) (yli 70% provinssin väestöstä).[1] Siihen kuuluvat Calgaryn ja Edmontonin metropolialueet, sekä Airdrien ja Red Deerin kaupungit. Alue on yksi Kanadan neljästä urbaanista käytävästä, joiden alueella asuu yli 75 prosenttia maan väestöstä.[2][3]
Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Albertan vilkkain maantie Queen Elizabeth II, joka on osa Alberta Highway 2 -maantietä, kulkee alueen läpi etelä-pohjoissuunnassa ja yhdistää kaupungit toisiinsa. Calgaryssä ja Edmontonissa sijaitsevat alueen tärkeimmät kansainväliset lentoasemat. Useimmilla alueen lentoyhtiöillä on säännöllistä reittiliikennettä näiden kahden lentoaseman välillä. Kaksi Kanadan suurinta lentoyhtiötä Air Canada ja WestJet lentää asemien välillä ja muualle Kanadaan useita kertoja päivässä.
Kaupunkien välillä oli säännöllistä henkilöjunaliikennettä aina 1980-luvun puoliväliin saakka, jolloin se lopetettiin kannattamattomana. Matkustajat olivat tyytymättömiä junien hitauteen. Hitaus johtui vanhasta rataverkosta. Matka-aika oli 3 tuntia ja 40 minuuttia. Kaupunkien välille on suunniteltu rakennettavaksi uutta nopeaa junayhteyttä jo 1970-luvun loppupuolelta saakka. Hankkeen toteutuksesta on vuosien saatossa tehty useitakin tutkimuksia, viimeisin oli Van Horne Instituten vuonna 2004 valmistunut laaja raportti, jossa selvitettiin useita vaihtoehtoja. Tutkimuksen alkuvaiheessa päätettiin jättää hitaat alle 200 km/h vaihtoehdot ja erittäin nopea ja kallis, yli 500 km/t kulkeva Maglev-juna loppuraportin ulkopuolelle. Lopullisessa raportissa suositeltiin periaatteessa kahta eri vaihtoehtoa. Halvempi ratkaisu on käyttää olemassa olevaa Canadian Pacific Railwayn ratalinjausta, peruskorjaamalla ja suoristamalla. Kalustona käytettäisiin kallistuvakorisia junia, mahdollisesti Yhdysvalloissa käytössä olevaan Acelaan perustuvaa JetTrain junaa. Tällöin junien nopeudet olisivat kuitenkin ainoastaan 200–240 km/h ja junat jakaisivat radan tavaraliikenteen kanssa. Toinen suositeltu vaihtoehto olisi täysin henkilöliikenteen käyttöön rakennettava uusi ratalinjaus, lukuun ottamatta Calgaryn ja Edmontonin keskustaa joissa käytettäisiin olemassa olevia ratoja. Rata voitaisiin toteuttaa sähköistettynä, jolloin päästäisiin jopa 330 km/t nopeuksiin käyttämällä TGV tyyppisiä junia. Tämä vaihtoehto olisi rakennuskustannuksiltaan kaikkein kallein, mutta ylläpitokulut olisivat huokeammat. Mikäli radalla käytettäisiin ainoastaan perinteisiä dieselvetureita, junien nopeus olisi noin 200 km/t:n tienoilla. Kaikissa vaihtoehdoissa pääteasemat sijaitsisivat Calgaryn ja Edmontonin keskustassa. Molemmissa kaupungeissa olisi myös asema kansainvälisten lentoasemien läheisyydessä sekä asema linjan puolessavälissä sijaitsevassa Red Deerin kaupungissa. Matkustusaika olisi nopeimmassa vaihtoehdossa noin 1,5 tuntia ja hitaimmassa noin 2 tuntia. Päätöstä radan rakentamisesta ei kuitenkaan ole toistaiseksi tehty.[4]
Asukasluvun kasvu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alueen väkiluvun kasvu on yksi nopeimmista Kanadassa,[5] mikä johtuu alueen öljyteollisuudesta ja sen vaikutuksesta provinssin talouteen. Vuonna 2003 Toronto-Dominion pankin raportissa todettiin Calgary–Edmonton-käytävän olevan ainoa kanadalainen urbaanialue, joka on samalla tulotasolla yhdysvaltain kanssa, nauttien samalla kanadalaisesta elämäntyylistä, mukaan lukien kansallinen terveydenhuolto. Samassa raportissa todettiin alueen bruttokansantuotteen olevan noin 10 prosenttia korkeampi kuin tyypillisen yhdysvaltalaisen metropolialueen ja 40 prosenttia korkeampi kuin muiden kanadalaisten metropolialueiden.[6]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ 2006 Community Profiles (Calgary ja Edmonton + Airdie ja Red Deer) Statistics Canada. Viitattu 23.12.2009. (englanniksi),(ranskaksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ Where we live? Canada (SWF) Statistics Canada. Viitattu 23.12.2009. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ Reference map: Census metropolitan areas and mid-size urban centres, 2006 (PDF) Statistics Canada. Arkistoitu 4.3.2011. Viitattu 23.12.2009. (englanniksi)
- ↑ Calögary-Edmonton High Speed Rail Pre-Feasibility Study (PDF) 2004. The Van Horne Institute. Arkistoitu 22.7.2011. Viitattu 18.5.2010. (englanniksi)
- ↑ 2006: Subprovincial population dynamics Statistics Canada. Arkistoitu 8.4.2010. Viitattu 23.12.2009. (englanniksi), (ranskaksi)
- ↑ The Calgary-Edmonton Corridor (PDF) 22.4.2003. Toronto-Dominion Bank. Arkistoitu 23.7.2004. Viitattu 23.12.2009. (englanniksi)