C/2012 S1

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
C/2012 S1 (ISON)
C/2012 S1 Schulman-teleskoopin kuvaamana 8.10.2013
C/2012 S1 Schulman-teleskoopin kuvaamana 8.10.2013
Löytäminen
Löytäjä Vitali Nevski & Artyom Novichonok
Löytöpäivä 21. syyskuuta 2012
Muut nimet ISON, Nevski–Novichonok
Kiertorata
Periheli 0,0124724[1]
Isoakselin puolikas -2578,1778[1]
Eksentrisyys 1,0000048[1]
Inklinaatio 62,124543[1]
Edellinen periheli 28. marraskuuta 2013[1]

C/2012 S1 (tunnetaan myös nimellä ISON) oli auringonhipojakomeetta, joka löydettiin 21. syyskuuta 2012. Sen löysivät valkovenäläinen Vitali Nevski ja venäläinen Artjom Novitšonok käyttäen ISON-verkostoon kuuluvaa 0,4 metrin teleskooppia.[2] Komeetta tuli periheliinsä (piste, jossa se on radallaan lähinnä Aurinkoa) 28. marraskuuta 2013 ohittaen sen vain 1,2 miljoonan kilometrin etäisyydeltä. Komeetta kuitenkin ilmeisesti hajosi kappaleiksi jo ennen periheliä.

Komeetan löytyessä sen näennäinen kirkkaus 18,8, mikä oli huomattavasti liian vähän sen näkemiseksi paljaalla silmällä.[2]Alun perin sen odotettiin perihelinsä aikana kirkastuvan niin paljon, että näkyisi jonkin aikaa paljain silmin jopa päivänvalossa.[3] Komeetta ohitti Marsin 1. lokakuuta 2013 0,0725 AU:n etäisyydeltä, ja sen mahdolliset jäännökset ohittavat arvioiden mukaan Maan 26. joulukuuta 2013 0,4292 AU:n etäisyydeltä.[1]

Hubble-avaruusteleskoopin ottamien kuvien perusteella komeetan ytimen halkaisijaksi ennen periheliä arvioitiin 4,8–6,4 kilometriä.[4]

Kiertorata[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Komeetan ennen periheliä laskettu sijainti suhteessa sisäplaneettoihin 11.12.2013

C/2012 S1 tuli periheliinsä 28. marraskuuta 2013. Tällöin se oli 0,0124 AU:n (1 867 000 km) etäisyydellä Auringon keskustasta.[1][3] Tämä vastaa 1 165 000 km:n etäisyyttä Auringon pinnasta. Marsin komeetta ohitti 1. lokakuuta 2013 0,0725 AU:n (10 846 000 km) etäisyydeltä, ja Maan se ohittaa 26. joulukuuta 2013 0,4292 AU:n (64 207 000 km) etäisyydeltä, mikäli komeetasta on enää mitään silloin jäljellä.[1]

Komeetan kiertorata on lähes parabolinen, mikä viittaa siihen, että se on tuore Oortin pilvestä saapuva komeetta.[5] Komeetan ydin ilmeisesti hajosi ennen periheliä. Jos komeetta olisi pysynyt kasassa, sille olisi luultavasti syntynyt näyttävä pyrstö.[6]

Komeetan kiertoradasta on löydetty samankaltaisuuksia ”vuoden 1680 suuren komeetan” kanssa, ja on spekuloitu, että komeettojen välillä olisi yhteys (ne esimerkiksi olisivat olleet menneisyydessä osa samaa kohdetta). Myöhemmän tutkimuksen valossa komeetat eivät kuitenkaan liity toisiinsa.[7]

Kirkkaus ja havaitseminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Komeetan sijainti pohjoisella tähtitaivaalla

Komeetan löytyessä sen näennäinen kirkkaus 18,8, mikä on 100 000 kertaa vähemmän kuin himmeimmän paljaalla silmällä näkyvän kohteen kirkkaus. Lähestyessään periheliään se kuitenkin kirkastui hiljalleen yhä kirkkaammaksi, ja arveltiin että perihelinsä aikana se saattaisi näkyä jopa päivänvalossa.[3] C/2012 S1:sta on povattiin jopa yhtä kaikkien aikojen kirkkaimmista komeetoista. Kirkkaimmillaan komeetan arveltiin olevan joulukuusta 2013 tammikuuhun 2014.[2][8] Komeetta ISON kirkastuikin noin -2.0 magnitudiin hieman ennen periheliä, mutta alkoi sen jälkeen nopeasti himmetä. Perihelin jälkeen komeetan jäännökset himmenivät nopeasti aina 7.0 magnitudiin saakka, ja ei tiedetä kyetäänkö niitä havaitsemaan maasta edes kaukoputkilla.

Ennen periheliä arveltiin että komeetan magnitudiksi olisi suurimmillaan jopa –16. Tällöin se olisi ollut huomattavasti täysikuuta kirkkaampi ja taivaan kirkkain kohde Auringon jälkeen.[5] Jotkut tieteilijät kuitenkin ilmaisivat jo tällöin erimielisyytensä komeetan poikkeuksellisesta kirkkaudesta. Mediahuhuja komeetasta sanottiin liioitelluksi, ja huomautettiin, että sen kirkkaus oli pysynyt vakiona tai kasvanut hyvin hitaasti tammikuusta 2013 syksyyn asti.[9]

Perihelin jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

C/2012 S1 epäiltiin ensin hajonneen 28. marraskuuta perihelin aikana, mutta CIOC:in jäsenet epäilevät pienen palasen selvinneen ohituksesta koska fragmentti muodosti pienen pyrstön (CIOC = NASA Comet ISON Observing Campaign).[10] Komeetta himmeni heti ohituksen jälkeen magnitudiin 5, himmentyen koko ajan enemmän.[11] Pian alettiin kuitenkin jälleen pitää todennäköisenä, että komeetta olisi hajonnut jo ennen periheliä, sillä komeetalta ei kyetty havaitsemaan tunnistettavaa ydintä SOHO-luotaimen kuvissa.

Nimeäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Komeetan virallinen nimi on C/2012 S1, jossa "C" tarkoittaa komeetan tyyppiä (ei-jaksollinen), 2012 löytämisvuotta, "S" löytämisen tarkempaa ajankohtaa (syyskuun jälkimmäinen puolisko), ja 1 järjestyslukua. Jos komeetta olisi nimetty yleisen käytännön mukaan löytäjiensä mukaan, sen nimi olisi komeetta Nevski–Novichonok. Komeetan löytäjät eivät kuitenkaan julkaisussaan olettaneet kohdetta komeetaksi, vaan sen luonteen varmistivat toiset havaitsijat. Yleisesti komeetta tunnetaan nimellä ISON.[12]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h JPL Small-Body Database Browser (Sivu 5) NASA (JPL). Viitattu 26.9.2012. (englanniksi)
  2. a b c Suominen, Mikko: Uusi huippukomeetta löytyi - näkyviin 2013 lopulla Tähdet ja avaruus. 25.9.2012. Viitattu 26.9.2012.
  3. a b c Rao, Joe: Newfound Comet Could Look Spectacular in 2013 space.com. 25.9.2012. Viitattu 13.11.2013. (englanniksi)
  4. Hubble captures Comet ISON spacetelescope.com. 24.4.2013. Euroopan avaruusjärjestö. Viitattu 18.11.2013. (englanniksi)
  5. a b Grego, Peter: New comet might blaze brighter than the full Moon Astronomy Now. 25.9.2012. Viitattu 13.11.2013. (englanniksi)
  6. Cerny, Jakub: CBET 3731 about ISON (22839) groups.yahoo.com. 1.12.2013. Viitattu 1.12.2013. (englanniksi)
  7. ISON Image of the Week 22.7.2013. NASA Comet ISON Observing Campaing. Viitattu 13.11.2013. (englanniksi)
  8. Tulossa komeettojen huippuvuosi Yle Uutiset. 13.1.2013. Yleisradio. Viitattu 13.11.2013.
  9. Is Comet ISON disintegrating? Antioquian yliopisto. Viitattu 13.11.2013. (englanniksi)
  10. Chang, Kenneth: Comet ISON, Presumed Dead, Shows New Life New York Times. 29.11.2013. Viitattu 29.11.2013. (englanniksi)
  11. Euroopan avaruusjärjestön kuvaa soho.esac.esa.int. Viitattu 29.11.2013.
  12. Comet ISON - Latest Updates, FAQ and Viewing Guide (Kohta 4) nightskyinfo.com. Viitattu 18.11.2013. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta C/2012 S1.