Bureälvenin vesistö
Bureälvenin vesistö (ruots. Bureälvens avrinningsområde, vesistöaluetunnus 21) muodostuu Pohjanlahden Perämereen laskevan Bureälvenin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 1 046 neliökilometriä. Se on yksi Ruotsin päävesistöalueista ja sen valuma-alue sijaitsee kokonaan Ruotsissa. Vesistöä on muokattu jonkin verran vesivoiman tuottamiseksi.[1][2][3][4]
Pääuoma
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vesistön pääuomana on sen nimikkojoki Bureälven, jonka kokonaispituus on 115 kilometriä.[5][a]
Vesistön valuma-alue
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Bureälvenin vesistö sijaitsee kahden suuren vesistön Skelleftejoen vesistön (tunnus 20) ja Uumajanjoen vesistön (tunnus 28) välissä, jossa on seitsemän muuta päävesistöä. Bureälvenin vesistö on näistä pienistä kolmanneksi suurin. Sen pohjoispuolella sijaitsee Skelleftejoen vesistö, lounaispuolella Rickleånin vesistö (tunnus 24) ja kaakkoispuolella, lähinnä merenrantaa, Mångbyånin- (tunnus 22) ja Kålabodaånin vesistöt (tunnus 23). Joensuun kummallakin puolella sijaitsee pieniä mereen laskevien ojien ja purojen valuma-alueita, joilla on pieni yhteispinta-ala.[3]
Valuma-alueen piirteitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valuma-alueen maaperän yleisimmät maalajit ovat moreeni (49,9 %), turve (12,5 %), kalliomaa (6,8 %), hiekka ja sora (7,5 %), multamaa (7,8 %), savimaa (6,9 %) ja jäätikköjokijäänteet (2,2 %), joiden lisäksi on vielä 6,5 % muita maalajeja. Alueen maankäyttöä esittävät maiden käyttöluokitukset, joiden mukaan alueella on metsämaita (79,1 %), soita ja kosteikkoja (2,6 %), viljelymaita (7,4 %), taajamia ja pinnoitettuja alueita (0,8 %) sekä joutomaita (3,7 %). Näiden lisäksi on 6,4 % vesistöjä.[6]
Virtaamia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Bureälvenin keskivirtaamat kuukausittain joensuussa (1981–2013) |
|---|
SMHI on julkaissut tilastossaan Bureälvenin virtaamien päivittäiset keskivirtaamat vuosilta 1981–2013. Niiden mukaan joen suiston lähellä sijaitsevassa mittauspisteessä joen keskivirtaama (MQ) on 10,9 kuutiometriä sekunnissa (m³/s), keskiylivirtaama (MHQ) on 51,8 m³/s ja keskialivirtaama (MNQ) on 3,11 m³/s [6]. Toisen lähteen mukaan joen keskivirtaama on 10,9 m³/s ja keskiylivirtaama (MHQ) on 56 m³/s [5]. Suurin kuukausittainen keskivirtaama 55,9 m³/s on mitattu toukokuussa 1998 ja pienin 1,8 m³/s huhtikuussa 1996. Viereinen kaavio esittää SMHI:n julkaiseman tilaston kuukausittaisten keskivirtaamien arvoista lasketut kuukautiset keskiarvot. Sen mukaan kevättulva kestäisi huhtikuusta heinäkuuhun ja sen huippu ajoittuisi toukokuulle.[2]
Vesivoima
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Bureälvenin pääuomassa on 4 vesivoimalaitosta: Falmarksforsen, Mjödvattsforsen, Lappvattshedens Kvarn AB ja Stormyrforsen. Voimaloiden yhteisteho on 1,9 megawattia ja niiden vuosituotanto on noin 7,0 gigawattituntia.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Huomautuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Asia on luettu ruotsinkielisestä wikipediasta artikkelista sv:Bureälven.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Bureälvenin joensuu Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 21.12.2020.(ruotsiksi)
- ↑ a b Bureälven (SE717908-175717) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 21.12.2020. (ruotsiksi)
- ↑ a b Thoms-Hjärpe, Christina: Län och huvudavrinningsområden i Sverige (PDF),Faktablad nr 10, 2002, SMHI, viitattu 13.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ a b Kuhlins, Leif: Bureälven, vattenkraft.info, viitattu 23.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ a b Om flödesstatistik för Sveriges vattendrag (Excel-tiedostoon, selitykset), 13.11.2009, rivit 1107–1114, viitattu 13.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ a b Bureälvenin vesistö (Excel-lomake nro 27857), Vattenwebb, SMHI, viitattu 21.12.2020 (ruotsiksi)
