Bunad
Bunad on norjalainen kansallis- ja juhlapuku, joka perustuu kansanpukuihin. Bunad voi olla jonkun kansanpuvun viimeisin kehitysvaihe tai se voi olla rekonstruktio vanhasta puvusta. Pukujen ulkomuoto vaihtelee alueittain, mutta nykyaikaiset bunadit tehdään aiempaa yhtenäisemmistä materiaaleista, minkä lisäksi niiden käyttö on perinteisiä kansanpukuja rajoitetumpaa.[1]
Bunadit kehittyivät Norjan 1800-luvun kansallisen heräämisen yhteydessä, jolloin niistä tuli perinteen ja identiteetin rakentamisen välineitä. Kehitykseen liittyi myös kansantanssien arvostuksen nousu.[1]
Bunadien arvostus on Norjassa ollut jälleen noususta 1900-luvun lopulta alkaen. Tämä on näkynyt perinteisten bunadien oston ja käytön lisääntymisenä sekä uusien bunadien ja kansanpukujen kehittämisenä. Varsinkin miehet ovat alkaneet käyttää pukuja enemmän. Periaatteessa nimitys 'bunad' on varattu puvuille, jotka Norjan bunad- ja kansanpukuinstituutti (Norsk institutt for bunad og folkedrakt) on hyväksynyt, mutta käytännössä raja ei ole aina näin selkeä.[1]
Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nykyään bunadia voidaan käyttää erilaisissa juhlissa kuten ristiäisissä, konfirmaatiossa, häissä, valmistujaisissa sekä Norjan kansallispäivänä. Bunadia voi käyttää myös pukukoodin vaatiessa juhlapukua, esimerkiksi vuotuisissa suurkäräjien avajaisissa.[1]
Perinteisesti on käytetty sellaista bunadia, joka liittyy käyttäjän omaan kotiseutuun ja sukujuuriin, ja tämä on edelleen tyypillistä. Kuitenkin yhä useammat valitsevat bunadin sen mukaan, mikä niistä miellyttää heitä eniten.[1]
Erilaisia pukuvariantteja sanotaan olevan satoja. Osa niistä on kuitenkin muita suositumpia. Näihin kuuluvat ainakin seuraavat:[2]
Nordlandin läänin bunad on yksi suosituimmista. Naisten puku on saanut usein Norjan medialta "Norjan kaunein bunad" -tittelin.[2]
Hardangerin alueen bunad tunnetaan "ensimmäisenä bunadina". Sen yksityiskohdat vaihtelevat, mutta sen tunnistaa punaisesta keskiosasta ja valkoisesta esiliinasta.[2]
Telemarkin alueella on rikas tekstiiliteollisuuden ja käsityöläisyyden perinne, ja jotkut pitävät Telemarkin bunadia 'norjalaisimpana'.[2]
Hallingdalin alueen bunadille luonteenomaista ovat tumman kankaan ja kirjontaan käytettyjen eloisten värien välinen kontrasti.[2]
Vaikka Trøndelagin alueella on erilaisia paikallisia pukuvariantteja suunniteltiin tämä puku vuonna 1923 ajatuksena luoda yhteinen bunad koko Keski-Norjan alueelle. Puku on saanut vaikutteita 1700-luvun rokokoo -tyylistä ja on helppo erottaa muista. Väritys vaihtelee vihreän, punaisen ja sinisen välillä, tosin näistä sininen on yleisin.[2]