Borozdinovskajan operaatio
| Borozdinovskajan operaatio | |
|---|---|
| Paikka |
Borozdinovskaja, Tšetšenia Venäjä |
| Ajankohta | 4. kesäkuuta 2005 |
| Epäilty/epäillyt | Vostok-pataljoona |
Borozdinovskajan operaatio oli Venäjän GRU:n tšetšeeneistä kootun Vostok-pataljoonan toteuttama operaatio asejoukkoja vastaan lähinnä avaarien asuttamassa Borozdinovskajan kylässä Tšetšeniassa 4. kesäkuuta 2005. Operaation yhteydessä Vostok-pataljoonan jäsenet murhasivat ainakin yhden paikallisen. 11 pidätettyä paikallista miestä katosivat.
Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Borozdinovskaja on kylä Tšetšenian Šelkovskajan piirissä lähellä Dagestanin rajaa. Kylän asukkaiden enemmistö on Tšetšenian valtaväestöstä poiketen avaareja.[1] Avaarien lisäksi kylässä asui joitakin tšetšeeni- ja venäläisperheitä. Paikallisten mukaan avaarien ja tšetšeenien välillä oli etnisiä jännitteitä.[2]
Borozdinovskajan tapahtumiin kesäkuussa 2005 liittyi venäläismielinen lähinnä etnisistä tšetšeeneistä koottu GRU:n eli Venäjän sotilastiedustelun alainen Vostok-pataljoona[1], jonka päätukikohta sijaitsi tuolloin Gudermesin (Gümse) kaupungissa noin 100 kilometriä Borozdinovskajasta. Vostok-pataljoona tunnettiin etnekin operaatioistaan aseryhmiä vastaan erityisen syrjäisillä tai hankalasti saavutettavilla alueilla.[1] Yksikköä johti Sulim Jamadajev[1] joka tapahtumien aikaan oli kuitenkin sairaslomalla. Hänen sijaisenaan komennossa oli Hamzat Gairbekov.[2]
3. kesäkuuta 2005 erään Vostok-pataljoonan isä oli murhattu laittomien asejoukkojen iskussa kylään. Samassa iskussa kuoli yksi ja haavoittui toinen poliisi. Hieman tapahtumien jälkeen kaksi Vostok-pataljoonan ryhmää saivat käskyn aloittaa operaation asemiehiä vastaan, joiden uskottiin piilottelevan kylän lähimaaston metsissä. Ensimmäinen ryhmä toteuttaisi asemiesten pidätyksen ja toinen toimisi tarpeen vaatiessa tukena.[2]
Operaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Operaatio alkoi varhain aamulla 4. kesäkuuta. Vostok-pataljoonan joukot saapuivat alueelle ajoneuvoin ja panssarikulkuneuvoin. Toista ryhmää johtanut luutnantti käski miehensä alkaa etsimään paikallisten taloista mahdollisia todisteita laittomiin asejoukkoihin kuulumisesta, vaikka hänellä oli käsky olla poikkeamatta itse kylään. Samalla kylän miesasukkaat määrättiin pidätettäväksi ja heidät oli määrä koota kylä'n koululle. Kylä eristettiin ja suurin osa sen miesasukkaista pidätettiin. Venäläisten mukaan pdiätettyjä oli 48 ja paikallisten mukaan jopa yli 200. Miehet määrättiin makuulleen kylän pihalla Vostok-pataljoonan sotilaiden tarkistaessa heidän henkilöllisyyksiään useamman tunnin ajan.[2]
Kello 18.00 ja 20.00 välillä suuri osa pidätetyistä miehistä vapautettiin. Pidäteyksi jäi edelleen joukko, johon lukeutuivat tapauksen kannalta merkittävät 11 miestä. Heistä yhdeksän oli avaareja, yksi venäläinen ja yksi tzetzi. Paikallisten mukaan Vostok-pataljoonan sotilaat alkoivat myös sytyttää kylän rakennuksia tuleen. Venäläisten mukaan rakennuksia sytyttivät tuleen asejoukkojen jäsenet, jotka operaation apahtuessa iskivät kylään. Venäläisten mukaan asemiesten onnistui hajautua iskun jälkeen takaisin metsiin kylän ympärillä ja heidän mukanaan lähtivät pidätettynä olleet 11 miestä.[2]
Seuraukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kylän asukkaat huomasivat tapahtumien jälkeen 11 kylän miehen olevan kateissa. Myöhemmin he löysivät kylän poltetuista taloista ihmisten jäänteitä.[1] Ainakin yksi henkilö oli selvästi ammuttu. 11 kadonneen miehen kohtalo ei selvinnyt koskaan.[2] 16. kesäkuuta suuri osa kylän asukkaista päätti paeta kodeistaan naapuritasavalta Dagestanin puolelle, jossa he asuivat väliaikaisella telttaleirillä pakolaisille lähellä Kizljarin kaupunkia. Pakolaisista tuli poliittinen kiistakysymys. Dagestanin viranomaiset yrittivät saada heidät muuttamaan takaisin rajan toiselle puolelle. Tämä taas herätti vastustusta etenkin Dagestanin avaareissa.[1]
Kylän asukkaat suostuivat lopulta palaamaan koteihinsa Tšetšenian pääministeri Ramzan Kadyrovin luvattua heille korvauksia. Venäjän puolustusministeriö kieltäytyi kuitenkin myöhemmin korvauksien maksamisesta.[1] Euroopan ihmisoikeustuomioistuin otti asian käsittelyyn kadonneiden omaisten kanteesta ja se tuomitsi kesäkuussa 2021 Venäjän maksamaan omaisille 2,4 miljoonan euron korvaukset. Vostok-pataljoonan todettiin syyllistyneen ainakin yhden miehen murhaan ja laittomiin pidätyksiin.[3]
Sulim Jamadajev myönsi lopulta tapauksen taustalla olleen hänen komennossaan olleen Vostok-pataljoonan sotilaat. Kadyrov käytti Borozdinovskajan tapausta hyödykseen Jamadajevia vastaan maan sisäisen valtakamppailun aikana.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h Ali Askerov: ”Borozdinovskaya operation”, Historical Dictionary of Chechen Conflict. Rowman & Littlefield, 2015. ISBN 978-1-4422-4925-7. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f Case of Adzhigitova and Others v. Russia European Court of Human Rights. Viitattu 2.4.2022. (englanniksi)
- ↑ European Court Orders Russia To Pay Almost $2.4 Million To Relatives Of People Missing In Chechnya Radio Free Europe. Viitattu 2.4.2022. (englanniksi)