Boris Vian

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Boris Vian (10. maaliskuuta 192023. kesäkuuta 1959) oli ranskalainen kirjailija, laulaja, jazz-muusikko ja lauluntekijä.

Boris Vian syntyi Ville-d’Avray’ssa, Pariisin esikaupungissa. Koulutukseltaan hän oli insinööri ja hän työskenteli standardointivirastossa. Työn vastapainoksi hän sävelsi lauluja, soitti jazz-musiikkia, käänsi ja kirjoitti kirjoja Vernon Sullivan pseudonyymiä käyttäen. Kirjat joutuivat usein kiellettyjen kirjojen listalle moraalittomuutensa vuoksi.

Omalla nimellään hän julkaisi teokset L'Arrache-Cœur, L'Herbe rouge ja L'Automne à Pékin. Vian tunnetaan erityisesti romaanistaan L'Écume des jours (1947), joka on käännetty suomeksi nimellä Päivien kuohu (1972).

Hän on kääntänyt ranskaksi varsinkin Raymond Chandlerin tuotantoa.

Vianin lauluista tunnetuin on sodanvastainen laulu Le Déserteur, jonka Ranskan hallitus tuomitsi esityskieltoon. Laulu on käännetty ainakin 41 eri kielelle.[1] Laulun on suomentanut Tuula Saarikoski ja levyttänyt Kaisa Korhonen (1970) ja Liisa Tavi (1979). Seison torilla laulun ensimmäinen säkeistö:

"Mä seison torilla,

sirkus menee ohitse

sen äänet menee ohitse,

oon täynnä murhetta.

Sydämeni laulaa

laulun hänen katseestaan,

laulun hänen huulistaan.

niin täynnä toimintaa.

Oi sanokaa mitä te,

mitä itse tekisitte,

ketä kuulisitte

jos rakastettunne

ois viety sotimaan,

niin turhaan aikaa hukkaamaan

ja toisten kanssa vaihtumaan

kuin vaihtoraha vain,

kuin vaihtoraha vain."

Vian kirjoitti useisiin jazz-alan julkaisuihin ja teki Duke Ellingtonia ja Miles Davisiä tunnetuiksi Ranskassa. Hän soitti trumpettia jazz-klubeilla.

Vian kuului Alfred Jarryn perustamaan ’patafyysikkojen seuraan.

Vian nousi suuren yleisön tietoisuuteen vasta kuolemansa jälkeen. Hän kuoli sydänkohtaukseen 23.6.1959 ollessaan katsomassa J’irai cracher sur vos tombes -romaanistaan tehtyä elokuvaversiota.

Tuotanto käsittää 10 romaania, 42 novellia, 7 näytelmää, 400 laulua, 4 runokokoelmaa, 6 oopperalibrettoa, lukuisia käännöksiä ja viitisenkymmentä jazz-aiheista artikkelia.

Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Proosaa Boris Vianin nimellä:

  • Trouble dans les Andains (1947, julkaistu postuumisti 1966)
  • Vercoquin et le plancton (1947)
  • L'Écume des Jours (1947, suom. Päivien kuohu, 1972)
  • L'Automne a Pékin (1947)
  • Les Fourmis (1949, novelleja)
  • L'Herbe rouge (1950)
  • L'Arrache-cœur (1953)
  • Le Loup-garou (julkaistu postuumisti 1970)

Proosaa Vernon Sullivan -nimellä:

  • J'irai cracher sur vos tombes (1946, Syljen haudoillenne)
  • Les morts ont tous la même peau (1947)
  • Et on tuera tous les affreux (1948)
  • Elles se rendent pas compte (1949)

Näytelmät

  • L'Équarrissage pour tous (1950)
  • Le Dernier des métiers (1950)
  • Tête de Méduse (1951)
  • Les Bâtisseurs d'Empire (1959)
  • Le Goûter des généraux (julkaistu postuumista 1962)

Runokokoelmia

  • Barnum’s Digest (1948)
  • Cantilènes en gelée (1949)
  • Je voudrais pas crever (julkaistu postuumisti 1962)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]