Boris Vian

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Boris Vian
Boris Vian - WIKI.jpg
Syntynyt 10. maaliskuuta 1920
Ville-d’Avray
Kuollut 23. kesäkuuta 1959
Pariisi
Ammatit insinööri, kirjailija, muusikko, toimittaja
Kansalaisuus ranskalainen
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Boris Vian (10. maaliskuuta 1920 Ville-d’Avray23. kesäkuuta 1959 Pariisi) oli ranskalainen kirjailija, laulaja, jazz-muusikko ja lauluntekijä. Hänen tuotantonsa käsittää kymmenen romaania, 42 novellia, seitsemän näytelmää, 400 laulua, neljä runokokoelmaa, kuusi oopperalibrettoa, lukuisia käännöksiä ja viitisenkymmentä jazz-aiheista artikkelia.

Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Boris Vian syntyi Ville-d’Avray’ssa, Pariisin esikaupungissa. Koulutukseltaan hän oli insinööri ja hän työskenteli standardointivirastossa. Työnsä vastapainoksi hän sävelsi lauluja, soitti jazz-musiikkia, käänsi ja kirjoitti kirjoja käyttäen pseudonyymiä Vernon Sullivan. Kirjat joutuivat usein kiellettyjen kirjojen listalle moraalittomuutensa vuoksi.lähde?

Omalla nimellään hän julkaisi teokset L’Arrache-Cœur, L’Herbe rouge ja L’Automne à Pékin. Vian tunnetaan erityisesti romaanistaan L’Écume des jours (1947), joka on käännetty suomeksi nimellä Päivien kuohu (1972). Hän on kääntänyt ranskaksi varsinkin Raymond Chandlerin tuotantoa. Vian kirjoitti useisiin jazz-alan julkaisuihin ja teki Duke Ellingtonia ja Miles Davisiä tunnetuiksi Ranskassa. Hän soitti trumpettia jazz-klubeilla. Hän kuului Alfred Jarryn perustamaan patafyysikkojen seuraan. Suuren yleisön tietoisuuteen hän nousi vasta kuolemansa jälkeen. Vian kuoli sydänkohtaukseen 23.6.1959 ollessaan katsomassa J’irai cracher sur vos tombes -romaanistaan tehtyä elokuvaversiota.

Laulut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vianin lauluista tunnetuin on sodanvastainen laulu ”Le Déserteur”, jonka Ranskan hallitus tuomitsi esityskieltoon. Laulu on käännetty ainakin 41 eri kielelle.[1] Laulun on suomentanut Tuula Saarikoski ja levyttänyt Kaisa Korhonen (1970) ja Liisa Tavi (1979).

Kirjallinen tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Proosaa Boris Vianin nimellä:

  • Trouble dans les Andains (1947, julkaistu postuumisti 1966)
  • Vercoquin et le plancton (1947)
  • L’Écume des Jours (1947), suom. Päivien kuohu. Suomentanut Leena Kirstinä. Hämeenlinna: Karisto, 1972. ISBN 951-23-0504-6.
  • L’Automne a Pékin (1947)
  • Les Fourmis (1949, novelleja)
  • L’Herbe rouge (1950)
  • L’Arrache-cœur (1953)
  • Le Loup-garou (julkaistu postuumisti 1970)

Proosaa Vernon Sullivan -nimellä:

  • J’irai cracher sur vos tombes (1946)
  • Les morts ont tous la même peau (1947)
  • Et on tuera tous les affreux (1948)
  • Elles se rendent pas compte (1949)

Näytelmät

  • L’Équarrissage pour tous (1950)
  • Le Dernier des métiers (1950)
  • Tête de Méduse (1951)
  • Les Bâtisseurs d’Empire (1959)
  • Le Goûter des généraux (julkaistu postuumisti 1962)

Runokokoelmia

  • Barnum’s Digest (1948)
  • Cantilènes en gelée (1949)
  • Je voudrais pas crever (julkaistu postuumisti 1962)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]