Blåfield

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Blåfield
Suvun vaakuna
Suvun vaakuna
Alkukoti Varsinais-Suomi
Perustaja Bengt Jönsson
Aateloitu 12. marraskuuta 1476

Blåfield [bloofjeld][1] on Suomen vanhin suomalaista alkuperää oleva aatelissuku.[2] Suku on kotoisin Varsinais-Suomesta, jossa suvun esi-isä Bengt Jönsson toimi asemiehenä ja Turun porvarina. Jönssonin isä Jöns Bengtson (Jöns Bengtinpoika) toimi kihlakunnantuomarina Maskussa, sinettitodistajana Turussa ja maaoikeuden jäsenenä.

Blåfield-suku aateloitiin 12. marraskuuta 1476, kun Bengt Jönsson sai aateliskirjan valtionhoitaja Sten Sturelta osoituksena uskollisuudestaan ja palveluksistaan valtiota kohtaan. Aateliskirjassa kerrottiin rälssivapauden ohessa – ensimmäisiä kertoja Suomessa – suvulle myönnetystä perittävästä vaakunasta, jonka muoto ja värit aateliskirjassa tarkoin kuvattiin. Blåfield-suvun vaakuna kuvattiin seuraavasti: ”Sinisellä pohjalla leijonanpää kieli ulkona ja kaksi lippua kypärässä ja lumpeenlehti (sjöblad) kummassakin lipussa”. Vuonna 1638 suku introdusoitiin eli merkittiin Ruotsin ritarihuoneen nimikirjaan. Nimi Blåfield tulee vaakunan sinisestä kentästä, siis aateliskirjan vaakunan määrittelevästä tekstistä jossa leijonan alle määrättiin "blått Fieldh".[2]

Aateliskirjasta tehtiin kopio joka todistettiin oikeaksi Tukholmassa 20.6.1636. Alkuperäinen aateliskirja tuhoutui Turun palossa, mutta kopio talletettiin Tukholmassa valtiopäiväasiakirjojen mukana ja on säilynyt näihin päiviin saakka. Sukunimi Blåfield esiintyy ensimmäisen kerran Turun läänin valiokuntakokouksen pöytäkirjassa 1.7.1636.[2]

Yli 500-vuotias Blåfield-suku kuuluu oleviin aatelissukuihin ja on jäsenmäärältään yksi Suomen suurimmista aatelissuvuista.[3]

Blåfield vaakuna
Blåfield-suvun vaakuna aateliskirjassa.


Suvun jäseniä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Henrik Blåfield (k. 1746), luutnantti
  • Gustaf Henrik Blåfield (k. 1783), majuri
  • Otto Reinhold Blåfield (k. 1788), luutnantti
  • Carl Johan Blåfield (1780–1834), kihlakunnan tuomari, varatuomari
  • Berndt Fredrik Blåfield (k. 1835), everstiluutnantti
  • Gustaf Adolf Blåfield (k. 1847), kihlakunnantuomari
  • Berndt Gustaf Emil Blåfield (k. 1874), laamanni
  • Ture Volter Hamilkar Blåfield (k. 1886), Vanajan ja Janakkalan nimismies, varamaanmittari
  • Robert Gustaf Ivar Blåfield (1829–1889), kenraaliluutnantti
  • August Fredrik Reinhold Blåfield (k. 1901), laamanni
  • Valfrid August Vilhelm Blåfield (1868–1934), kihlakunnantuomari, senaattori, oikeusneuvos
  • Heidi Blåfield (1900–1931), suomalainen näyttelijä
  • Gösta Blåfield, (1909–1963), apteekkari
  • Yrjö Blåfield (s. 1937), elektroniikkainsinööri, yrittäjä
  • Inga Blåfield-Aaltonen, kirjailija, toimittaja
  • Paul Blåfield, apteekkari (Oulun vanha apteekki)
  • Antti Blåfield (s. 1953), Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimituksen esimies ja toimittaja
  • Maija Blåfield (s. 1973), kuvataiteilija[4]
  • Ville Blåfield (s. 1980), toimittaja
  • Erik Rudolf Blåfield (1906–1980), liikemies, luutnantti, ent. Valtiollisen poliisin etsivä ja marsalkka Mannerheimin henkivartioryhmän päällikkö

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ehrnrooth, Carl (toim.): Suomen ritariston ja aatelin kalenteri 1989. Espoo: Kustannusosakeyhtiö Frederika, 1988.
  • Blåfield, Martti (toim.): Blåfield 525, 1476–2001. Östersundom: Släktförening Blåfield, 2001.
  • Aateliskalenterit 1858–2011

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Uttal av finlandssvenska efternamn Kotus. Viitattu 23.6.2018. (ruotsiksi) Huom. Lähdesivu esittää ääntämyksen ruotsinkielisesti kirjoitettuna, tässä vastaava suomenkielisesti.
  2. a b c Blåfield, Martti (toim.) Blåfield 525 vuotta – kirja (1476–2001).
  3. Aateliskalenterit 1858–2011, Blåfield, Martti (toim.) Blåfield 525 vuotta – kirja (1476–2001).
  4. Valtionpalkinnot Sodankylän elokuvajuhlille, Annu Vertaselle, Maija Blåfieldille ja Tero Puhalle 28.11.2014. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 28.11.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]