Koordinaatit: 34°51′N, 5°44′E

Biskra

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Biskra
Biskra 1.JPG

Biskra

Koordinaatit: 34°51′N, 5°44′E

Valtio  Algeria
Maakunta Biskra
Väkiluku (2008) 204 661


















Biskra on kaupunki ja keidas Algeriassa niin sanotun Zabin alueella maan kaakkoisosassa Saharan reunalla. Vuonna 2008 sen asukasluku oli 204 661.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Biskra satelliittikuvassa.

Biskra sijaitsee Saharan aavikon reunalla Algerian kaakkoisosassa noin 100–120 metrin korkeudella merenpinnasta.[1] Biskran keidas on nimellä Zab tunnetun keidasryhmän keskus. Kaupungista etelään sijaitsee Awras ja Tell Atlas-vuorten välissä oleva syvänne.[2] Syvänne on luonut historiallisesti tärkeän kulkureitin paimentolaisille.[1] Lähistöllä on myös kaksi suurta suolajärveä, Melrhír ja Merouane.[2]

Sää alueella on talvisin leuto ja paikka tunnetaan talvilomakohteena. Kesäisin lämpötilat nousevat kuitenkin korkeaksi. Sadetta saadaan suhteellisen vähän ja vaihtelevin väliajoin.[1] Sateet lankeavat pääsääntöisesti Awrasvuorille Biskran pohjoispuolelle. Vettä saadaan Wadi Biskran padolta.[2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Biskran vanhakaupunki vuonna 1899.

Ennen nykyisen kaupungin perustamista Biskran paikalla oli roomalainen limes nimeltä Vescera. Nykyisen nimensä se sai vasta Aghlabidien vallatessa Zabin alueen 1000-luvulla. Tuolloin aluetta asuttivat berberiheimot, mutta alueelle alkoi saapua myös arabiheimoja. 1200-luvulla Biskrasta kehittyi tärkeä kauppapaikka Saharalta saapuville karavaaneille. Alue muodosti myös käytännössä itsenäisen oman ruhtinaskuntansa muodollisesti TunisinHafsidien alaisuudessa. Tunisin hallitsijan Abu Farisin onnistui palauttaa hafsidien täysi valta vuonna 1402, mutta hafsidit heikentyivät merkittävästi seuraavab vuosisadan lopulla.[1]

Leo Africanus kuvaili Biskraa suhteellisen suureksi paikkakunnaksi 1500-luvun puolivälillä, mutta hän mainitsi myös paikallisten olevan köyhiä. Osmanien valtakunta valtasi alueen kahdella sotaretkellä vuosina 1542 ja 1552. He perustivat paikalle linnoituksen ja varuskunnan. Osmanien valta oli muodollinen ja alueella vallasta kamppailivat turkkilaisten ohella eri suvut. Monet Biskran asukkaista muuttivat muualle lähiseudun kyliin valtataistelujen myllerryksessä. Ranska oli vallannut Algerin vuonna 1830 ja yksi Biskran vallasta kilpailleista suvuista liittoutui ranskalaisten kanssa vuonna 1838.[1]

Ranskalaiset valtasivat paikan kokonaan vuonna 1844 ja he rakennuttivat oman linnoituksensa ja varuskunnan.[1] Linnoituksen nimi oli Saint-Germain ja se valmistui vuonna 1851.[2] Nykymuodossaan Biskra rakennettiin eurooppalaisen esimerkin mukaan ruutukaavaa käyttäen lähelle linnoitusta ja se toimi alueen hallinnollisena keskuksena.[1] Vuonna 1969 aluetta hävitti tuhoisa tulva.[2]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Biskraa ympäröivällä seudulla harjoitetaan maataloutta. Alueella kasvatetaan etenkin taateleja, mutta myös viikunoita, granaattiomenia ja aprikooseja.[2] Talvilomakohteena kaupungissa on myös useita hotelleja.[1]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Biskran asukasluku vuonna 2008 oli 204 661. Vuonna 1998 vastaava lukema oli 170 956.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h B. Lewis, Ch. Pellat ja J. Schacht: Encyclopaedia of Islam, Volume I (A-B), s. 1246-1247. Brill, 1960. (englanniksi)
  2. a b c d e f g Biskra Encyclopaedia Britannica. Viitattu 8.4.2020. (englanniksi)